J niin kuin järki

Luonnoskansio on ihan pop. Aina silloin tällöin. Sieltä on kätevä poimia aakkosia tarpeeseen tai tarpeettomuuteen.

Sunnuntai-illan projekti oli käydä läpi Suomi24:n Järki ja tunteet-palstaa. Oli sen verran hutera olo lauantaista - ei niinkään alkoholista vaan univelasta, että katsoin aiheelliseksi pakoilla velvollisuuksiani koulun suhteen. Olisihan se nyt suorastaan rikollisen syntistäkin tehdä koulutehtäviä kirkollisena pyhänä. (Siis saanhan mä käyttää niitä tekosyynä, vaikken kirkkoon kuulukaan) En ollut vakuuttunut edes palstaa lukemaan alkaessani, että järki ja tunteet voisi mitenkään kulkea käsi kädessä eikä se edes liene palstan tarkoitus. Palsta vahvisti sitä käsitystä, että toiset valitsevat järjen äänen kuuntelemisen ja toiset menevät tunteella. Nämä on silti näitä asioita, joista on vaikea mennä sanomaan että toisen tapa on väärä ja toisen oikea. 

Mä olen nykyään pitkälti järki-ihminen. Jos joku ei vielä tiennyt. Varmuuden vuoksi tein Helmen testinkin asiasta. Pitihän se varmistaa, kun viime aikoina on ajoittain tuntunut siltä, että heitän kohtuullisen helposti aivot narikkaan. Oikeastaan musta olisi harvinaisen kivaa käyttää molempia tilanteen niin salliessa. Sellainen tilannehan on aina, kun mitkään hälytyskellot ei kilkata äärettömän häiritsevästi. Voitte myös uskoa, että  mun hälytyskellot alkaa kilahdella suhteellisen herkästi.

Mut mitä siitä palstasta? Siellä käsiteltiin pitkälti samoja asioita kuin mä olen täällä jo aiemmin vouhottanut. Jättääkö ukkomies vaimonsa, kun niillä ei ole muuta yhteistä kuin lapsi? (Ei, se vaan sanoo, ettei niillä ole muuta saadakseen haluamansa) Kuka on syyllinen pettämiseen? (Kaikki: pettäjä eniten, kakkonen suhteessa vähemmän ja jopa sen hetkinen kumppani - tosin kaikkein vähiten) Mitä tehdä, kun vatsanpohjassa nykäiseekin miehen ystävän seurassa eikä sen oman kulta mussukan kanssa? (Olisko syytä miettiä ihan vakavasti suhteen tilaa?) Miksi mies juo ja lopettaako se sen? (Koska sillä on ongelma, tuhansittain tekosyitä eikä se lopeta) Onko joku kiinnostunut vai eikö se ole? (Pitäisikö kysyä siltä itseltään?)

Viimeisimpänä mieleen jäi parikymppisen tytön murehtiminen siitä, kun hän on saanut jo ainakin kahdet pakit. Voi pyhä puudeli sentään, että elämässä voikin tulla traagisia vastoinkäymisiä ja pettymyksiä. Ihan kauheeta. Kuinka tostakin nyt oikein selviää. (Sallikaa mun nauraa) Se on varmasti todella kauheeta.

Hän on siis saanut jo kahdet pakit. Eikä edes mitään totaalityrmäyksiä vaan on saanut vastaukseksi, etteivät miehet hae mitään vakavaa. Nyt tyttönen sitten miettii, että mikä hänessä mahtaa olla vikana, kun ei kelpaa kenellekään ja jääkö hän nyt lopuksi iäkseen yksin. Ja mä mietin, että onko nämä aloitteet tehty aina karkauspäivänä kapakassa kontillaan kosien? Siis millä sanoilla sun tarvii niitä aloitteita tehdä, jotta saat vastaukseksi "en hae mitään vakavaa". Koska tyttö kirjoitti faktana, että on tehnyt aloitteet baarissa, niin mulla on täysi syy epäillä, että on suorastaan kosinut välittömästi - oli varmaan sormuskin valmiina. Se kontaktin vakavuuden taso ei ainakaan mulle ihan ensimmäiseksi tulisi mieleen, ellei joku suoraan sano haluavansa parisuhteeseen. Jos mukana olisi myös sormus, mä menettäisin puhekykyni. Ja jos joku mulle baarissa niin sanoisi, niin arvatkaapa mitä vastaisin. Oliskohan jotain sen suuntaista, että en hae mitään vakavaa. Mitä mä oikeasti ajattelisin, olisi taas ihan toinen tarina.

"Askel ja pysähdys kerrallaan,
yksi nurin, yksi oikein,
etsi tietä joka hehkuu,
polkua joka puhuu"