Väitetään, että suutarin lapsella ei ole kenkiä. Olen myös kuullut, ettei terveydenhoitajan lapsella ole laastaria tai särkylääkettä. Olen itse kokenut, että kokin lapsella ei ole kuin mikropizzoja (onneksi tämä asia on nykyään paremmin, silloin kun vaivautuu kokin patojen ääreen). Olen myös nähnyt todeksi, että kampaajan lapsella on ajoittain hillitön tyvikasvu ja parturin miehellä on epäsiisti kuontalo.
Puolustuksen puheenvuoro
Bisneksen ideahan on aina tuottaa voittoa omistajilleen. Perheenjäsenten - oli ne lapsia tai aikuisia - pitäminen siistinä ei tuota ainakaan mulle edes sitä surullisen kuuluisaa lisäarvoa. Asiakaskunnan rakentamisen kannalta olisi tietysti hienoa, jos ihmiset kyselisi mun läheisiltäni, missä ne käy hoitamassa "päänsä", koska ne näyttää niin upeilta jälleen kerran, mutta... Niin kauan kuin se tarkoittaa sitä, että mun tuoli täyttyisi teini-ikäisistä, niin ei kiitos! Sitä paitsi erityisesti lapsen tyvikasvun piilottaminen näkyy poikkeuksetta mun tiliotteella miinusmerkkisenä (me ei saada niitä aineita ilmaiseksi, tuliko yllätyksenä?). Ja se mies taas, jos sillä on laaja kaveri- ja tuttavapiiri, niin voidaan ottaa harkintaan uhrata hiukan vapaa-aikaa.
Toinen juttu on se, että monesti nämä perheenjäsenet odottaa kyseistä palvelua suoritettavaksi kotona. Ja mä itse olen poikkeuksetta vapaalla silloin. Ei kai kukaan oikeasti rakasta työtään niin paljon, että ensin tekee täyden päivän töissä ja sitten jatkaa samaa kotona - ilmaiseksi! Vilautapa seteleitä, niin johan saattaa yhtäkkiä myös kotona olla välineet siihen hiustenleikkuuseen. Mulla ei ole maksupäätettä kotona, niin vain käteinen käy. Mikään luontaisetuhan hiustenleikkuu ei ole. Käykää siis vieraissa tai varatkaa aika mulle, mutta älkää valittako, että taas on ihan liian pitkät hiukset. Aikuiset ihmiset!
Luojalle kiitos, etten sattunut menemään naimisiin gynekologin kanssa ! *puuuuhh* ;)
VastaaPoista*Huutonaurua*
VastaaPoistaSetelit esiin tai mene vieraisiin :D
Mä pyörittelen päivät pitkät raha-asioita töissä, mutta omat raha-asiat on aina ihan nurinniskoin, rahat on loppu jo puolessa kuussa jne... Mies ihmettelee, miten mä saan miljoonahankkeet kestämään näpissä, mutta en omia satasiani. Sepä se, vapaalla mä en jaksa ajatella raha-asioita, (ja sitten ne onkin taas ihan vitullaan ja sit on taas pakko ajatella) mutta töissä toisten rahojen pyörittely on ihan hauskaa... :)
VastaaPoistaSe on monesti just noin. Töissä kaikki menee täsmälleen niin kuin pitää, omassa yksityiselämässään sitten on hiukan (tai hiukan enemmän) huithapelimpi. Tosin mä en voisi elää niin, että kaikki olis mennyt puolessa kuussa. Käytän rahaa periaatteessa aika huoletta, mutta sitten kuitenkin pidän koko ajan silmällä sitä, etten ajaudu tilanteeseen, jossa rahat ei riitä enää ruokaan loppukuuksi. Ei mun ruualla niin väliä, mutta jälkikasvun ja kissojen.
Poista