T niin kuin tupakka

Kaikki alkoi siitä, kun perjantai-iltana lueskelin kanssabloggareiden blogeja. Muuttolintu palautti vihapuheillaan mut parin viikon takaiselle luennolle. Hän ilmoitti vihaavansa tupakkaa, ei tietenkään tupakoitsijoita ja omaavansa tavan pyrkiä parantamaan tupakoitsijat. Aloitin jo avautumisen hänen kommenttilootaansa, mutta viime hetkellä pyyhkäisin lähes kokonaisen blogikirjoituksen verran tekstiä pois ja totesin, että aion kirjoittaa aiheesta omaan blogiini.

Voi olla, että olen jo kadottanut alkuperäisen ideankin täysin, mutta eihän se mitään haittaa. Ehkä mä muistan jossain vaiheessa tuoda esiin myös aivan valloittavan Joanin näkökulman asioihin, kunhan nyt ensin pääsen tuomaan esiin, että mä en vihaa tupakkaa enkä myöskään tupakoitsijoita. Multa myös puuttuu totaalisesti motivaatio olla käyttämättä tupakkaa. Enkä mä olisi osallistunut koko luentoon, ellen olisi aikaisemmin päivällä tutustunut Joaniin kahvilassa. Jotenkin mun oli vaan pakko saada tietää, mitä sanottavaa hänellä olisi ja olisiko hän luennoitsijana aivan yhtä innostava kuin kahviseurana.

Mä olen itse joskus lopettanut, ollut kolme vuotta polttamatta ja aloittanut uudelleen. Sen jälkeen ei ole moneenkaan kertaan tullut edes mieleen, että haluaisin lopettaa. Joten näillä mennään. Aivan, kuten Mark Twainkin. Mä olen lopettanut tuhansia kertoja, mutta aloittanut uudelleen viimeistään muutaman tunnin päästä.

Joan halusi herättää terveydenhuoltohenkilökunnan siihen tosiasiaan, että saarnaamalla sairauksista, joita tupakka aiheuttaa ja syyllistämällä tupakoitsijoita, kukaan heistä ei lopeta. Tarvitaan uusi lähestymistapa, jotta motivaatio saadaan herätettyä. Eihän siellä yleisön joukossa voinut kuin nyökytellä. Mä en todellakaan joka kerta mennessäni tupakalle ajattele, että haluan saada keuhkoahtaumataudin tai jonkin muun tupakkasairauden. Mä haen siitä rentoutumista, pientä taukoa tai sosiaalisuutta riippuen täysin tilanteesta. Joka tapauksessa se, mitä saan tupakasta on yleensä jokin positiivinen asia. Sen lisäksi, että nikotiinireseptorit lakkaavat kirkumasta 45 minuutiksi kuuleman mukaan.

Jos joku haluaisi saada mut lopettamaan tupakoinnin, niin kaikenlainen vittuilu ja piikittely olisi äärimmäisen suotavaa jättää pois. Mä olen luonteeltani just sellainen, että polttaisin ihan kiusallanikin. Toisaalta muhun ei myöskään tehoa syyllistäminen tai ikävien seurausten esiin kaivaminen. Jotta lopettaminen voisi koskaan onnistua, tarvittaisiin korvaavat asiat niille positiivisiksi koetuille asioille.

Oikeastaan kaikki, mitä Joan luennolla sanoi, toimii mihin tahansa asiaan, jossa halutaan muuttaa toisen ihmisen käyttäytymistä. Vain motivoiva lähestymistapa voi auttaa. Ja nimenomaan motivoiva sen ihmisen näkökulmasta, jonka toivotaan muuttuvan. Oikea toiminta palkitaan, mutta retkahtamisesta ei tehdä numeroa. Niin simppeliä.