P niin kuin preferenssit

Leikitään, että haussa on Herra Se Ainoa Oikea toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella.

Mitattavissa olevat ominaisuudet, kuten ikä, kengännumero, lasten lukumäärä, leposyke, pankkitilin saldo, pituus ja tatuointien määrä, ovat mielestäni äärettömän huonoja mittareita toimivalle ja ehkä jopa läpi elämän kantavalle kemialle. Annan silti tällä kertaa hiukan siimaa, koska totuus on, että minäkin olen niitä salaa mielessäni pyöritellyt. Ne eivät silti ole mitään ehdottomia totuuksia, pelkästään suuntaviivoja ja uskomuksia siitä, mitä tällä elämänkokemuksella tällä nimenomaisella hetkellä pidän toisia parempina ominaisuuksina.

Ikä

Vielä keväällä kaikessa jaloudessani olin sitä mieltä, että sopiva ikähaitari on 20 vuotta, 10 molempiin suuntiin, mutta alaspäin vain poikkeustilanteissa. Totuus on, että kyllähän ne nuoret pojat miellyttää silmää, mutta siinä se heidän vetovoimansa kutakuinkin on. Niiden kanssa on olemassa myös riski, että haluavat jossain kohtaa elämässään oikeasti lisääntyä. Ihanteellista olisi, jos prinssi Rohkea olisi vähintään 5 vuotta vanhempi ja jokainen kauemmin eletty vuosi tiettyyn rajaan asti (max. 15 v) tuo lisäpisteitä. Toki edellyttäen, että ne vuodet ovat opettaneet jotain joko omista tai toisten virheistä.

Kysymys on pohjimmiltaan enemmän henkisestä iästä kuin todellisista vuosista. Aikuinen tietää, milloin on aika iloita ja nauraa ja milloin on parempi pitää nassu edes hiukan näkkärillä (kunhan ei ole näkkärillä siksi, että mulla on mahdollisesti huono päivä tai mikä vielä pahempi, koska mulla on hyvä päivä ja hänellä ei). Kaikelle on hetkensä.

Lasten lukumäärä

Toistan itseäni: minä en tykkää lapsista, vaikka sellainen myös itseltäni löytyy. Jos niitä lapsia nyt kuitenkin olisi olemassa, niin ei se luultavasti olisi este. Kunhan olisivat edes koulu yläaste lukio-/ammattikouluikäisiä, niin voisin tulla niiden kanssa jotenkin toimeen. Lasten lukumäärä ei ole se juttu vaan pikemminkin lasten ikä. En kai mä nyt ala vaippoja vaihtelemaan kenenkään toisen kakaroille tai pyyhkimään toisten tenavien takamuksia, jos kaikin tavoin pyrin ennaltaehkäisemään sellaisen omankin nyytin saamista. Yhteisten lasten lukumäärästä on vaikea sanoa mitään, koska isäehdokkaan olisi oltava aivan mieletön, jotta haluaisin luopua "lapsivapaudestani".

Leposyke

Pulssi on näistä kaikkein tärkein preferenssi. Verta pumppaava sydän on aina plussaa. Mutta mieluusti leposyke saisi olla normaalin rajoissa (max. 80/min). Ai miksikö? Ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että leposyke antaa kuvan kandidaatin fyysisestä ja psyykkisestä terveydestä. Se, että rakastaa itseään tarpeeksi pitääkseen itsestään huolta on kovin tärkeää. Leskeksi tai mielenterveyshoitajaksi en halua.

Pankkitilin saldo

Riittää, että se ei ole aina miinuksella. Muuten on toivottavaa, että molemmat pitää huolen omista pankkitilin saldoistaan.

Pituus

Minulla on teoria pienistä vihaisista tai vaihtoehtoisesti pienistä pellemiehistä. Joskus nämä ominaisuudet kulkevat tilanteen mukaan myös käsi kädessä. Tarkkaa pituusrajaa pienille vihaisille miehille on vaikea antaa, mutta se menee jossain alle 170-173 senttimetrin välillä. Todellisuudessa kysymys on terveestä itsetunnosta. Olen vain kokenut, että moni tapaamani oman mittapuuni mukaan lyhyt mies on korostuneen aggressiivinen tai tekee itsestään pellen. Pääsääntöisesti heillä on tarve korostaa itseään minun mielestäni liikaa ja väärällä tavalla. Tästä syystä tämä lienee yksi niistä mittareista, joilla voi pulssin lisäksi olla merkitystä.

Tatuointien lukumäärä

Taivas varjele, en minä tiedä, mikä olisi sopiva määrä tatuointeja. Ehkä puhdas nolla. Paitsi, jos on joku sellainen kuva, jolla on hyvä tarina ja sitä kautta merkitystä kantajalleen. Mikään tarina ei kuitenkaan ole riittävän hyvä, että ihosta ei löydy värittämätöntä kohtaa.