sunnuntai 25. marraskuuta 2012

S niin kuin substanssi


Elli kertoi blogissaan, mitä substanssi tarkoittaa:

"Substanssilla käsitetään yleensä puhekielessä jonkun henkilön tai asian jotain ominaisuutta, joka määrittää kyseistä henkilöä joko luonteenpiirteen, statuksen tai taidon osalta erittäin merkittävällä tavalla, siis henkilön perusainesta!" 

Perusaines viittaa oppiin olevaisesta tai ontologiaan, mutta siitä en kyllä lähde yhtään, kun enää ei ole pakko.

Aakkostarinoista tuli substanssiblogi, koska Elli sanoo sen olevan filosofista pohdintaa aakkosten avulla. Se oli hienoin ikinä lukemani määritelmä blogistani. Kiitos Elli.

Kiitoksen lisäksi minun pitää tietenkin jakaa pytinkiä eteenpäin kahdeksalle substanssiblogistille. Kunniamaininta menee tällä kertaa:

  1. Pepposelle Saint Peppone -blogiin, joka päivä toisensa jälkeen saa oman arkeni vaikuttamaan hiukan tylsältä, mutta kuitenkin niin turvalliselta.
  2. Hennalle Harmoniaa ja Haaksirikkoja -blogiin, koska Hennalla on tavoite ja myös suunnitelma sen saavuttamiseksi. Tuolla tahdon määrällä mikään ei ole mahdotonta.
  3. Teealle Lehdenlento -blogiin, joka on iloisen mielen sanansaattajani.
  4. -S-:lle Blogittaisko vai nou...-blogiin, koska joskus peruspessimismi puree paremmin kuin ikuinen optimismi. Ja koska hän kuitenkin blogittaa vaikka epäröi jo blogin nimessä.
  5. Puskissalle Rutinoita -blogiin ensinnäkin siksi, että miellän rutinat väkisin rusinoiksi. Mutta pääsyy on kuitenkin viiltävän tarkat havainnot ympärillään tapahtuvista asioista.
  6. Artiolle Eikä maailma ole ollut koskaan näin -blogiin, joka aloitti bloggaamisen uudelleen pitkän tauon jälkeen ja tutkiskelee itseään ja maailmaa tarkasti.
  7. Lotalle Unimuki -blogiin, sillä hän on meidän aikamme superäiti, joka kestää kaikkien muiden lapsettomien muka supervanhempien sammakot selkä suorassa ja pää pystyssä. Tai en minä tiedä ovatko ne anonillit lapsettomia tai edes vanhempia, mutta minulle on opetettu, että tyhjät padat kolisevat eniten.
  8. Celialle Iloa kohti -blogiin, jonka solmukohdat ovat nyt siirtyneet uuteen elämänvaiheeseen ja uuteen blogiin. Ja koska löydän hänestä niin paljon samaa kuin itsestäni.
Numerointi ei sitten tarkoita, että olisin laittanut teidät arvojärjestykseen. Ne olivat vain auttamassa pitämään lukua, ettei vahingossa tule jaettua liian vähän/paljon pystejä. Tunnustuksen eteenpäin laittaminen olisi kivaa, jotta siitä riitä iloa useammalle. Ellette itse hoksaa tunnustusta täältä napata, niin käyn siitä teille kyllä huomauttamassa myöhemmin. Nyt ei ehdi. Äidin lihapadat kutsuu. 

16 kommenttia:

  1. Ooh, olenpa mä nyt kiitetty niin, etten meinaa sukissani pysyä... :) Mutta mä sanoin vain totuuden ja siinä pysyn... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, niin minäkin sanon vain totuuden ja pysyn siinä. Mutta kiitos vielä kerran. :)

      Poista
  2. Kiitos! *Polvistuu nöyränä*

    VastaaPoista
  3. Suuri kiitos tästä! Ja mukavat sunnuntain jatkot :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa sunnuntain jatkoa sinullekin. Oleppa hyvä. :)

      Poista
  4. Kiitos.. en oikein tiedä, miten suhtautua tähän :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä...

      Minäpä kerron. Otat mukaasi ainakin hyvän mielen. Kuvankin saa viedä mennessään ja jakaa tunnustusta eteenpäin, jos siltä tuntuu. Pakkohan ei ole. :)

      Muuten... Rusinat eivät ole pahoja kuin pullassa ja maksalaatikossa. Pikkunälkään laukustani löytyy aina pussillinen rusina-pähkinä mixiä. ;)

      Poista
    2. Rusinat nimenomaan ovat hyviä pullassa ja maksalaatikossa :D Paljaaltaan en voi niitä syödä, vihlovat hampaita.

      Poista
    3. Makuasioista ei voi kiistellä. :D

      Olen myös kummastellut sitä, miksi pähkinöitäkin laitetaan lämpimiin ruokiin. Siihen saatan vielä joskus tottua. Rusinat vaan ei uppoa siellä, missä niitä on kypsennettykin

      Poista
  5. Kiitos ja kumarrus! :)
    Piristystä kaamosrämpimiseen tällainen tunnustus.
    Saan siis väsätä positiivisen postauksen normaalin natinan sijaan. Vaihteluahan se on sekin. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ollos hyvä vaan.
      Pieni positiivisuuspläjäys kesken kaamoksen voi tehdä ihan hyvää joskus. Kunhan et ota tavaksi. Humoristinen pessimismi on kuitenkin jotain ihan muuta. ;)

      Poista
  6. Kiitos tunnustuksesta. Liikutuin kovasti, kun luin, että löydät minussa itseäsi. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä. Ollaanhan me joskus eri mieltäkin, ellei muuta kuin periaatteesta, niin suurimmaksi osaksi ajatukset kulkee samoja ratoja. Tuttuus luo turvallisuutta. :)

      Poista

Jotain sanottavaa asiasta tai asian vierestä? Sano se nyt tai myöhemmin, mutta älä vaikene iäksi.

Kaikki kommentit päätyvät ensin sähköpostiini hyväksyttäviksi. Valtaosa kommenteista myös hyväksytään, koska tykkään kommentaattoreistani - sekä vakituisemmista että satunnaisista. :)

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...