Päikkärit on parhautta.
En ole pitkään aikaan nähnyt sellaisia unia, joista olisin muistanut mitään. Siksi nyt on ihan pakko istahtaa kirjoittamaan tämän päiväinen uni aika tuoreeltaan muistiin. Etenkin, kun unesta herääminen tuntui hyvältä.
Unessa mun napakoru oli kasvanut irti. (Toim.huom. Mulla ei ole napakorua eikä mulle tule sellaista - kait) Koru oli kasvanut irti siten, että ei ollut jättänyt edes pienen pientä arpea paikalle, jossa se oli ollut. Mulle tuli kauhea paniikki, että se on pakko saada takaisin ja aloin tunkea sitä väkisin ihon läpi. Kun se vihdoin oli paikoillaan, mä tajusin laittaneeni sen väärinpäin. Niinpä revin sen irti ja yritin uudelleen. Enää en saanut sitä lainkaan paikoilleen eikä siitä taaskaan ollut jäänyt mitään jälkeä.
Herättyäni mulla oli aika vahva tunne siitä, että napanuora on katkaistu ja napatynkäkin pudonnut tarpeettomana pois. Jäljellä oli vain ihana ja syvä rauha. Helpotuksen tunne siitä, että ei ole enää mitään pakkoa mihinkään. Elämä on tässä ja nyt!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jotain sanottavaa asiasta tai asian vierestä? Sano se nyt tai myöhemmin, mutta älä vaikene iäksi.
Kaikki kommentit päätyvät ensin sähköpostiini hyväksyttäviksi. Valtaosa kommenteista myös hyväksytään, koska tykkään kommentaattoreistani - sekä vakituisemmista että satunnaisista. :)