Taisin aamulla hourailla jotain täydellisestä taivaanrannasta, kun oikeasti tarkoitin taivaanrantaa yleisen määritelmän mukaan. Taivaanranta on se piste, jossa taivas kohtaa maan tai kaupunkisilhuettia (jossa taivas kohtaa rakennuksen). Palmu ei liity asiaan mitenkään, paitsi että se oli pakko kuvata, kun ei niihin joka päivä toreilla ja turuilla törmää näillä leveyspiireillä.
Tätä mä siis olin oikeasti menossa kuvaamaan.
Olisihan se nyt häpeä, jos se ei koskaan pääsisi blogiin.
Niin kauniin sininen taivaskin.
Parhautta oli kuitenkin vihertävät puut.
Kotimatkalla oli pakko vielä räpsiä muutama kuva liikkuvasta autosta.
Virkavallan perää on aina kiva kuvata.
Liikkuvasta autosta, jota itse ajaa on ihan luvallista kuvata. Eikö?
Tämä oli ihan puhdas vahinko.
Yritin vaan ottaa selvää, mitä ihme ääniä mun apukuskini piti.
Se oli ajatellut mennä nukkumaan, mutta heräsi viime hetkellä.
Tämä sitten onkin varmaan se täydellisin taivaanranta.
Ihan naapurissa on melkein taivas. Jos ei millään keksi mitään tekemistä,
niin se on kaks minuuttia ja on tuolla hipelöimässä kaikkia juttuja.
Tulipahan tehokkaasti hukattua tämä päivä.
Matkaan tarttui myös kenkiä ja sen sellaista.
Arkivapaat on kalliita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jotain sanottavaa asiasta tai asian vierestä? Sano se nyt tai myöhemmin, mutta älä vaikene iäksi.
Kaikki kommentit päätyvät ensin sähköpostiini hyväksyttäviksi. Valtaosa kommenteista myös hyväksytään, koska tykkään kommentaattoreistani - sekä vakituisemmista että satunnaisista. :)