maanantai 14. tammikuuta 2013

Y niin kuin ympyrä

Mulla on tapana katsoa päivän tarinan aihesana aina edellisenä iltana. Usein se, että jättää sen alitajuntaan pyörimään kehittää jo melkein valmiin bloggauksen, mutta ympyrä oli lähes mahdoton tehtävä. En kehdannut kirjoittaa sitä, mitä päässäni pyöri koko päivän, koska en olisi saanut aikaiseksi kuin kaksi sanaa: ympyrä sulkeutuu.

Onneksi Nollis pelasti ja pääsen vastaamaan kysymyksiin, joihin melkoisella varmuudella saan ympättyä sanan ympyrä ja todennäköisesti se myös sulkeutuu. 

1. Mistä haaveilet tällä hetkellä? Vatsa sanoo mur mur, joten en kykene haaveilemaan muusta kuin ruuasta. Ihmettelin vielä joku aika sitten, miten kukaan pystyy syömään 5 kertaa päivässä. Nyt ihmettelen sitä, miten se viisi kertaa voi riittää kenellekään.
2. Millainen oli vuosi 2012? Vuodessa oli vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Tilanteita yhdistää se, että moni ympyrä sulkeutui. Moni ajanjakso päättyi ja uusia ympyröitä syntyi. Vuoden 2012 aikana vakuutuin siitä, että olen oikealla tiellä. Sillä, jota todella haluan kulkea.
3. Oletko aamu- vai iltaihminen? Ehdottomasti iltaihminen. Tai yöihminen. Satunnaisesti myös aamuihminen, jos satun heräämään ennen kellon soittoa. Silloin ne ovat mukavia ja leppoisia, koska meillä ei taatusti ole ketään muuta hereillä siihen aikaan. 
4. Minne haluaisit matkustaa nyt? Enpä ole joutanut ajattelemaan matkusteluja. En kai mihinkään, mutta jos ois pakko, niin johonkin lämpimään voisin kyllä lähteä.
5. Minkä asian tekisit toisin menneisyydessäsi jos voisit? En mitään. Kaikki on tehty sen hetkisen tietämyksen pohjalta oikein, vaikka olisikin mennyt vauhdikkaasti päin kallioita. Jotain niistä törmäyksistä aina oppii. 
6. Lempiruoka ja kuka sen valmistaa? Äidin valmistamat ruuat ja nimenomaan monikossa. Käydään sunnuntaisin äitini luona syömässä. Aina ennakkotiedon mukaan ei ole mitään ihmeellistä, mutta joka kerta pöytään katetaan pihvejä, gratiineja etc. Nam. Miksei aina voi olla sunnuntai?
7. Miten haluaisit viettää eläkepäivät? Eläkepäivät on niin kovin kaukana, että huonona huomisen suunnittelijanakin en tiedä yhtään. Silleen tietty, ettei mistään tarvitse ottaa stressiä. On rahaa, rakkautta ja aikaa tuhlata molempia.
8. Elämäsi eläin? Kissa.
9. Sielunmaisemasi? Saariston tyttönä tähän ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kesäinen saaristo. Eikä haittaa vaikka olisi myrskyinenkin päivä. Kunhan on meri.
10. Tärkein esine kotonasi? Olen huono kiintymään esineisiin, mutta mutta... ilman esimerkiksi tietokonetta osa sosiaalisesta elämästäni kokisi kuoleman, joten varmaan sitten just tietokone. Ei siis mikään tietty, kunhan sillä voi tehdä sen mitä on tarkoituskin. Kotona pitää olla myös kyniä, papereita ja kirjoja, niin olen oikein tyytyväinen elooni ja olooni.
11. Syötkö elääksesi vai elätkö syödäksesi? Syön elääkseni. Tai ainakin söin ennen: silloin kun vatsa sitä vaati ja/tai satuin muistamaan. No joo, vaikka syömistahti on kiihtynyt ja sille on varattu ajat kalenterista, niin edelleen syön elääkseni eikä päinvastoin.

Haasteeseen kuului muutakin. Piti keksiä uudet kysymykset ja laittaa haastetta jakoon. Lintsaan näistä osuuksista. En haasta ketään, mutta jos nämä on juurikin ne elämäsi kysymykset, joihin haluat antaa vastauksia, saat ne viedä mukanasi. Eli ei, en aio keksiä uusia kysymyksiä, koska nämäkin on oikein hyvät.

8 kommenttia:

  1. 'Ympyrä' oli minunkin mielestäni hankala. Koko päivän sitä pyörittelin mielessäni ennen kuin keksin jonkinlaisen aihion.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hankalahan se oli, mutta sinä ratkaisit sen varsin kekseliäästi. Rispekt!

      Nyt tosin, kun se on ohi, niin mieleen tulvii, vaikka minkälaisia asioita. Niin kuin aina. Jälkeenpäin alkaa miettiä, että miksi en sanonut sitä tai tätä.

      Poista
  2. Minäkin lintsasin kysymyksistä. Ne olisiva tluultavasti koskeneet lähinnä kääpiöitä tai muita Keski-Maan olentoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lintsaaminen on sallittua. Millaisissa ympyröissä kääpiöt ja Keski-Maan olennot elelee?

      Poista
    2. Voin kuvitella ne Puskiksen kysymykset, siinä olisi ollut suurelle kansalle purtavaa koska Puskiksen kääpiötietous on paaaaaljon meidän tavan kuolevaisten tietämyksen tuolla puolen ;D

      Poista
    3. Siitä voisi kyllä tulla hauskaa, kun yrittäisi vastata kääpiökysymyksiin ihan kylmiltään. :D

      Poista
  3. Näkee vastauksista että olet suht tyytyväinen elämääsi?
    Toinen asia mikä pisti silmään oli tuo saaristo, voi kun pääsisi joskus ulkosaaristoon katsomaan meren raivoamista oikein kunnon myrskyssä. Se olisi kokemus jonka vuoksi olisin jopa valmis luopumaan poikuudestani sillä raivoisien luonnovoimien katseleminen on jotain mikä saa sieluni väräjämään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta. Mun elämässä ei tällä hetkellä ole mikään kovin vinksallaan vaan kuljeskelen eteenpäin tyytyväisenä. Taidan uskaltaa sanoa, että jopa onnellisena. :)

      Saariston myrskyt taisivat olla lapsena kovin paljon voimakkaampia kuin nykyään. Yritin nimittäin etsiä kuvaa mielikuvani kaltaisesta myrskystä, mutta en löytänyt sellaista. Aina kallioon lyövät tyrskeet olivat ihan liian pieniä. Lapsena, kun oli isän kanssa veneellä merellä juuri myrskyn yllättäessä, ne aallot oli ainakin jotain 20 metrisiä. (Toim. huom. Lapsuuden kodin pihakin näyttää ihan pikkiriikkiseltä nykyään, vaikka lapsena se oli ihan valtava.) ;D

      Nimim. Miksi kaikki näyttää pienemmältä, kun itse kasvaa isommaksi?

      Poista

Jotain sanottavaa asiasta tai asian vierestä? Sano se nyt tai myöhemmin, mutta älä vaikene iäksi.

Kaikki kommentit päätyvät ensin sähköpostiini hyväksyttäviksi. Valtaosa kommenteista myös hyväksytään, koska tykkään kommentaattoreistani - sekä vakituisemmista että satunnaisista. :)

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...