torstai 17. tammikuuta 2013

V niin kuin valmis

Google on kyllä fiksu vempain.

Päivänä parina olen vilkuillut hakusanoja ja -lauseita sillä silmällä, että niistä saisi jotain irti. Ja saahan niistä, ainakin kertaalleen sain kunnon naurut. Vai mitä sanotte siitä, että haulla "top 5 tavis tissit" joku oikeasti päätyi blogiini. Kolmesti!

Tänään kuitenkin aloin epäillä, että Google ei sittenkään ole niin viisas, mutta taisin itse olla väärässä. Sehän on suorastaan nerokasta ohjata hakija tänne, kun hakulause on "kun ei yritä mitään niin ei tule pettymään". Se on satavarma, että tästä blogista ei löydy ainuttakaan tekstiä, jossa näin sanottaisiin. Sen sijaan täältä löytyy varmasti tuhannella ja yhdellä eri tavalla sanottuna, että aina kannattaa yrittää, koska ellei edes yritä, ei myöskään koskaan saa mitään. Google osaa siis myös ohjata ihmisiä positiivisempaan suuntaan. Hieno piirre hakukoneessa.



Eipä tuo hakulausekaan tietenkään väärin ole. Onhan se ihan totta, että jos ei edes yritä, niin ei myöskään pety. Jotkut vaan tykkää mieluummin pettyä kuin jämähtää paikoilleen. Mistä tuli mieleen Irinan uusi jatkuvasti radiossa soiva kappale. Oletteko kuulleet sen Koko kuvan? Siitä tuli kertosäkeen alkaessa mun yksi inhokeista. Jos ottaa asenteen, ettei pysty, niin ei varmasti pystykään.
Ymmärräthän varmasti, että tässä on kaikki mihin tuun koskaan pystymään? Tekemällä musta ei saa mitään parempaa, jalompaa.
Siis oikeesti. Ei kukaan voi laulaa tosissaan noin. Eihän? Ei kenenkään tarvitse muuttua siksi, että joku toinen niin haluaa, mutta on hiukan tyhmää takertua johonkin niin, ettei anna itselleen edes mahdollisuutta. Pitää olla valmis muuttumaan ja muuttamaan asioita tilanteen niin vaatiessa. Sanoista tulee vain mielikuva pienestä nyrkkejä heiluttelevasta tyttösestä, joka tahtoo uhota olevansa mikä on. Ihan vaan sen takia, että se on jotenkin muka hienompaa olla kova ja itsepäinen.

Helsingin Sanomat listasi ärsyttävimpiä sanoja, mutta listataan me lauluja. Onko olemassa joku laulu, jonka olisit valmis kadottamaan maailmankartalta silmää räpäyttämättä? Onko siihen jokin erityinen syy?

Irinan Koko kuvan lisäksi olisin itse valmis hävittämään kaikki tallenteet Erinin Vanhasta naisesta hunningolla. Se ei vaan millään sovi mun arvomaailmaan. Jos se sattuu olemaan jonkun teidän lemppari, niin haluaisitko kertoa miksi?

***
Kirjoitus on osa Tarina päivässä -haasteen antamia päivittäisiä aiheita. Haasteen ajatuksena on antaa päivittäin sana tai lause, jonka ympärille halukkaat voivat sitoa oman tarinansa. Osallistua saa kuka tahansa, joka lupaa, ettei ota haasteeseen osallistumisesta päänsärkyä tai hanki sen vuoksi vatsahaavaa. Osallistumisen pitää olla ennen kaikkea mielekästä, hauskaa ja vapaaehtoista. Tutustu ajatukseen tarkemmin linkin takaa.

27 kommenttia:

  1. Kaikki falsetissa laulettu saisi poistaa maan päältä, enkä pahemmin jää kaipaamaan. Hunningolla-laulua olen toisinaan kuunnellut ja pohtinut, minkähän ikäinen laulun nainen on, kun hän on vanha keski-ikäinen ja ehtinyt olla peräti neljäkymmentä vuotta saman miehen kanssa. Heh.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ikäkysymys on myös mulla yksi erityisesti häiritsevistä asioista. Siinä on paha ajatusvirhe. :D

      Poista
  2. Noi blogeihin johtavat hakusanat ovat kyllä hauskoja joskus :D Miun vanhaan blogiin oli joku eksynyt mm. jollain "sanontoja vanhana oppimisesta" -haulla, ei siellä kyllä sellaisia ollut..

    Mie tykkään Erinin Vanhasta naisesta hunningolla, ehkä enemmän melodian ja äänen, kuin sanojen takia. Vaikka otin kyllä itsekin tietoisen riskin, kun hairahdin.. Mutta vanha en ole.

    Mie voisin hävittää kaikki Anna Abreun biisit, en vaan pysty kuuntelemaan ollenkaan, ääni ärsyttää. Ja yksittäisistä biiseistä vois hävittää Pariisin kevään - Tämän kylän poikii. Se on vaan ihan kaamee!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valtaosin hakusanat laittaa huvittamaan. Joskus jopa miettimään, että mitä ihmettä. Esimerkiksi haku 'Jesse Joensuun tyttöystävä/vaimo/joku nainen' tuo blogiin yhä edelleen käsittämättömät määrät satunnaisia matkailijoita. Ei, en ole. Ja ei, en tiedä kuka on. Ei edes kiinnosta enkä ymmärrä miksi ketään kiinnostaa.

      Totta, melodia on kyllä ihan miellyttävä, mutta kun ei pysty kuuntelemaan niitä sanoja. Tietoisen riskin ottaminen on puolestaan joskus hyvinkin suositeltavaa, mutta mun mielestä riskinottamisesta ei saisi seurata mahdollista vahinkoa kuin itselle. Tahtoo sanoa, että en hyväksy toisten ihmisten tietoista satuttamista. Nuoremmatkin voivat hairahtua. :)

      Anna ei syletä mua, mutten mikään fanikaan ole. Ei aiheuta esimerkiksi kanavanvaihtamista radiosta, jos alkaa soimaan. Sama Tämän kylän poikien kanssa: pystyn kuuntelemaan, mutta ei sytytä. Yleisesti ottaen en tykkää mistään sellaisesta kappaleesta, jonka sanoistuksista tulee fiilis, että kaikki vaan tapahtuu eikä itse muka voi vaikuttaa mihinkään.

      Poista
  3. Mun yksi all time inhokkini on Petri Munckin Levoton Prinssi. Siis ihan oikeasti, siinä lauletaan "mitä ikinä sä siellä teet, tiedäthän varmaan sen, mä samoin sulle tekis en". Sen lisäksi, että tuo kuulostaa sairaalloisen mustasukkaiselta (tyyppi ei edes tiedä, mitä toinen tekee, ja silti syyllistää!!!) niin kuulostaa myös aika omahyväiseltä, että itse ei todellakaan tekisi toiselle mitään niin ikävää, herra täydellisyys. Voi yäk, kun tulin edes ajatelleeksi tuota biisiä!

    Uusi inhokkini on Jontte Valosaaren Jos mä oisin sun mies, jota soitetaan tällä hetkellä joka paikassa. Voi hyvä ihme, mitä skeidaa. Siinä mm. kutsutaan laulun naista "laatudaamiksi", joka saa pienesti oksennuksen nousemaan suuhuni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olin kokonaan unohtanut Levottoman Prinssin. Yök, ja just noista syistä kuin jo sanoit.

      Kuuntelin Jontte Valosaaren. Ei tullut siitäkään suosikkia, vaan saattaa saada jopa kanavanvaihtoreaktion aikaiseksi jatkossa.

      Sitten on tietenkin ne jo jossain aikaisemmassa vaiheessa mainitsemani Jesse Kaikurannan kappaleet Järjetön rakkaus ja Vie mut kotiin. Ensiksi mainitussa en vaan tajua, miksi se kestäisi ihan kaiken. Ja jälkimmäinen taas on ihan liian huutokauppameininkiä.

      Poista
  4. Mulle muuten ne Vanha nainen hunningolla -biisin sanat ja sanoma on ihan yhdentekevä, mutta inhoan sitä nimenomaan melodian takia. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kunhan se vaan katoaisi. Ihan sama mistä syystä. :p

      Poista
  5. Huokaus, suurin osa nykybiiseistä on sanoituksellisesti, sanotaan kiltisti, latteita. Ja sitä myötä ärsyttäviä. En keksi äkkiä yksittäistä inhokkia - kertonee sekin siitä, että olen laiskanpulskea labiili kun en jaksa edes ärsyyntyä.

    Paitsi siitä vähän, kun sanotaan, että "mä olen mikä olen, ota tai jätä" vedoten siihen, että toista ei saa muuttaa parisuhteessa. En minäkään ole sitä mieltä että saa tai voi, mutta perskeles, etteikö sitä väkisinkin särmät hioudu ja muutostakin tapahdu, jos oikein tosissaan yritetään yhdessä olla ja toimeen tulla. Tuo "mä en koskaan ikinä muutu" tuntuu musta keskenkasvuiselta epäempaattiselta egoismilta.

    (Hui, tulipas nyt varhain aamulla äristyä... ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sehän on pelkästään hyvä, että ei ärsyynny pikkuasioista, kuten siitä, että maailmaan tehdään biisejä, jotka saa ihon muistuttamaan broileria.

      Olen niin samaa mieltä tuosta olen mikä olen asiasta. Nimenomaan keskenkasvuista ja egoistista. Sen sijaan tuli mieleen, että Jari Sillanpää oli mun mielestä aikanaan tyylillä 'Oon kuka oon' (http://www.youtube.com/watch?v=nTfkcTrcy60). Allekirjoittaisin sen melkeinpä vieläkin. Varauksella sanon kuitenkin, koska en muista sanomaa ihan tarkalleen.

      (Vähemmän ärtsyä päivää Marjaana)

      Poista
  6. Kuulin eilen televisiossa Anssi Kelan uuden biisin. Toivon, että se katoaisi maailmasta samaa vauhtia kuin tulikin. :D
    Myös Arttu Wiskarin Tuntematon potilas voisi kadota. Ja kaikki Timo Rautiaisen tuotanto. Näin ensi alkuun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä se on jo kadonnut, koska en löytänyt Anssilta mitään uutta mistään. Tai sitten se on mulla vielä edessä.

      Rautiaiselta olen välttynyt melko hyvin, Arttu Wiskarilta ei kai kukaan pääse turvaan. Tosin Tuntematon potilas oli yksi mun inhokeista, mutta hiukan siedätyin sille, kun kuulin Artun haastattelun radiosta. Se avasi hiukan sanomaa eri näkökulmasta kuin olin itse sen ajatellut ja heitti minut hetkeksi takaisin vuodeosastolle, jossa olin työharjoittelussa ennen kuin päätin, että sairaanhoitajaksi minusta ei olisi. Monet vanhukset olivat paljon valmiimpia lähtemään kuin heidän omaisensa päästämään irti.

      Poista
    2. Ei ollutkaan kadonnut. Onko se tämä?
      http://www.soundi.fi/uutiset/anssi-kelan-uusi-single-hitto-soikoon-instant-klassikko

      Poista
  7. Hah, minusta Vanha nainen on tosi hyvä! Miksi, niin siksi, että olen itse kokenut olevani "Vanha nainen hunnigolla" :)
    Neumania en pysty kuuntelemaan, en millään, koska se väpäjävä ääni menee jonnekin selkäytimeen ja aiheuttaa tavatonta puistatusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaistuminen sanoihin on varmasti hyvä syy tykätä jostakin. :)

      Tunnustan, että aikanaan Dingon 'Musta leski' iski muhun ihan täysillä. Nyt en ole enää ihan varma siitä, miksi se oli niin. (http://www.youtube.com/watch?v=XrN64xLWP-Q)

      Poista
  8. Mamban Vielä on kesää jäljellä, se saisi kadota :) Ja silti se kaivetaan arkistoista joka suvi. On tässä talvessa se hyvä puoli, ettei tarvi pelätä, että se yllättäen lykätään radiosta eetteriin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on ikäviä uutisia: kuulin Vielä on kesää jäljellä -biisin pari viikkoa sitten radiosta. Sitä voidaan siis soittaa ympäri vuoden, jos joku sitä toivoo. Toivottavasti monelle ei tule mieleen. Mutta oikeassa olet. Ihan kamala. Harmi, ettei musiikkia voi oikeasti polttaa roviolla. :)

      Poista
  9. Ydinhautaan: kaikki suomenkielinen iskelmä ja laulelma (myös käännösbiisit siis) paitsi jos esittäjänä on Jean S. Ja kaikki suomenkielinen räppi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jäi hiukan avoimeksi, että mikä kaikki kuuluu suomenkielisiin laulelmiin? Mä kun haluaisin, että suomen kieli säilyisi myös lauluissa, niin en ole ihan hirveän jyrkästi kaikkea suomen kielistä vastaan. Mutta huomaan, että suurin osa inhokeistani on nimenomaan suomenkielisiä. Mikä on täysi mysteeri, että esimerkiksi englanniksi voi sanottaa ihan yhtä älyvapaita, mutta silti niitä voi kuunnella. Ehkä on armollista, että ei ihan kaikkia vivahteita tavoita vieraalla kielellä.

      Poista
  10. Kaikki edellä mainitut biisit = hyi. Lisäksi melkein kaikki, joita esittää joku pitkätukkainen ja/tai partainen(Leevi and the Leavingsia ei lasketa), kuten Kotiteollisuus. Lisäksi Lauri Tähkät ja Popedat sun muut.
    Yksittäisenä inhokkiviisuna tulee mieleen yön rakkaus on lumivalkoinen. Hyi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun nyt mainitsit Kotiteollisuuden, niin en pysty ohittamaan sitä. Siis Jounin eilistä haastattelua Radio Rockissa (http://www.radiorock.fi/podcast?vt=audio&vid=302840). Vähän niinkuin luotan siihen, että sulla on siitä jotain sanottavaa? ;)
      Pitkä tukkahan ei siis ole mulle este kuunnella jotakin. Parta voi jo vähän tökkiä vastaan.

      Rakkaus on lumivalkoinen kyllä menettelee, mutta siinäkin on pohjimmiltaan vähän sellainen meininki, että mitenkään ei voi itse vaikuttaa siihen, että rakkaus saastuu tai jää saastumatta.

      Poista
    2. Pahus, en saa windows-tietokoneella tuota jostain syystä auki. Luin Ilta-Sanomista, että luurin oli paukannut korvaan hän. Maailmaan mielipiteitä mahtuu, niin karvaisen miehen kuin elämää vain-tyyppienkin. (Eikun vain elämää?) Kateus myytyjen levyjen myyntimäärästä taisi olla ko. Hynysen yksi syy kolumninsa tekoon.

      Musiikkimausta on huono kiistellä, tarpeetontakin, mutta silti niinkin tapahtuu. Mulla on omat makuni, jollakin toisella omansa, eikä se ole minulta tai muilta pois, jos joku lähimmäinen pitää toisenlaisesta mitä minä. Ymmärrän äitiäni, joka pitää oopperasta, vaikka minä en sellaista nykyisin kestä viittä minuuttia kauempaa(riippuu paljon oopperasta). Armastan isääni, vaikka hän pitää progesta ja hirveästä hippisienimusasta, josta minä sain lapsena yliannostuksen. Rasittavimpia ihmisiä on ehkä genreuskolliset, yhden lokeron ihmiset, joille vaikkapa punk on ainoaa oikeaa musiikkia ja kaikki muu shaissea, kuten myös niitä kuuntelevat ihmisetkin. Nyt meen takas nukkumaan, jos joku kysyy. :)

      Poista
    3. Podcastissa on jotenkin hämmentävä tunnelma. Ja kyllä, paukkasi luurin korvaan. Tosiaan tästä taisi kärpäsestä tulla härkänen. Ihmiset hämmentyivät miehen kolumnista ja käytöksestä. Ja toisaalta mies hämmentyi siitä, että ihmiset hämmentyivät ja puolustivat ohjelma- ja musiikkimakuaan kiukulla.

      En silti itsekään oikein ymmärrä, miksi me ei saataisi kuunnella tai katsoa Vain elämää-biisejä, jos siltä tuntuu. Jos musiikkimaut eivät kohtaa, niin varmaan voidaan olla kuuntelematta musiikkia yhdessä tai kuunnella jotain, mikä edes menettelee kaikille. Ehkäpä se siis oli kateus, joka antoi pontta sanoihin.

      Toivottavasti sait nukuttua hyvin. :)

      Poista
  11. Jestas sentään, mitkä rinnat! Markku Aro. Inhokkibiisi aikojen alusta -ja saattaapa olla hyvinkin yksi syy, miksi muutenkin karsastan ns. iskelmämusiikkia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh. Nyt se alkoi soimaan korvamatona mun päässä. Kiitos M. :D

      Iskelmä on pitkään ollut kokonaan kieltolistalla, mutta joskus jossain vahingossa kuulee uudempaa iskelmää eikä se olekaan ihan niin paha. Ei tosin omilta soittolistoilta löydy, mutta pystyn radiosta kuuntelemaan. Olenko tulossa vanhaksi vai onko iskelmä muuttunut? Sitä en osaa sanoa.

      Poista
  12. Yksi on ylitse muiden eli Zen Cafen Pihan ilman sadettajaa. Voi v*ttu, mitä ruikutusta. Moinen lapamato saisi kokea kivuliaan hengenlähdön.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta. Harvinaisen ruikuttava sävy siinä. En ole aikaisemmin edes tullut ajatelleeksi sitä, kun jotenkin tulkitsen Zen Cafen sanoitukset aina hiukan sarkastisiksi tai muuten pilke silmässä tehdyiksi. Vaikka olisi ruikuttaviakin niin löydän sieltä jotain omia piilomerkityksiäni.

      Poista

Jotain sanottavaa asiasta tai asian vierestä? Sano se nyt tai myöhemmin, mutta älä vaikene iäksi.

Kaikki kommentit päätyvät ensin sähköpostiini hyväksyttäviksi. Valtaosa kommenteista myös hyväksytään, koska tykkään kommentaattoreistani - sekä vakituisemmista että satunnaisista. :)

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...