maanantai 31. joulukuuta 2012

V niin kuin viimeistä viedään

Viimeistä viedään ja silloinhan kuuluu katsella haikeana menneeseen. Tai en ehkä ihan niin haikeana, koska nyt on hyvä ja tulevasta en tiedä, vaikka toiveita asioiden kehittymisestä tiettyyn suuntaan olisikin. Menneen vuoden aikana on tapahtunut paljon ja silti ei kai oikein mitään suurta ja uutta.

Tammikuu
  • Vuosi alkoi ensimmäisen avioerohakemuksen jättämisellä. Ero ei tullut tai sen ei olisi pitänyt tulla kummallekaan mitenkään puun takaa, koska liitolle oli annettu tekohengitystä jo pitkään. Eikä meillä ollut edes samaa osoitetta enää, joten paperin kiikuttaminen käräjäoikeuteen oli oikeastaan aika luonnollinen seuraus kaikesta. Parisuhdeterapiatkin oli käytynä ja sen päättymisestäkin oli jo yli vuosi. Ei se siis liittoa pelastanut, mutta antoi ainakin itselle paljon ajattelemisen aihetta ja eväitä tulevaan.
  • Aloitin myös opintovapaani vuoden vaihteessa. Syksyinen työ-opiskelukombo vähine unineen, migreeneineen ja kohonneine verenpaineineen jäi historiaan. Onneksi on Koulutusrahasto ja aikuiskoulutustuki. Muuten olisin joutunut valitsemaan toisin.
  • Aakkostarinat saivat myös alkunsa. Vanha blogi jäi aluksi elämään ja odottamaan paluutani, mutta melko nopeasti ymmärsin, että paluuta vanhaan ei ole senkään osalta. Nykyään ne kirjoitukset ovat lukkojen takana, mutta tallessa.

Helmikuu
  • Vanha ystäväni Herra Fibro aktivoitui muistuttamaan minua itsestään. Lääkäri taisi aikanaan olla oikeassa siinä, että hänellä on sekä hyviä että huonoja uutisia. Huonoina uutisina hän piti sitä, että en koskaan tulisi paranemaan. Pidän sen mielessä, mutta vuosien myötä olen huomannut, että kaveri saa niskalenkin vain silloin, jos ilmassa olisi masennuksen aineksia. Näin ollen sellaiset täytyy pitää poissa keinolla millä hyvänsä. Minulla toimii lepo ja liikunta. Olen siis onnekas, kun edes pystyn liikkumaan.

Maaliskuu
  • Mies oli tavannut jonkun ihanan ja halusi päättää harkinta-aikamme just nyt heti. Minua ei haitannut, etenkään kun olin päättänyt olevani moraalinen voittaja. Tämä tapaaminen oli kuitenkin merkittävä, koska silloin sanottiin ääneen se, mitä oli jo vuosia yritetty välttää sanomasta.
  • Tyhjensin kuukauden aikana viiniarkkuni sisällön.
  • Tutustuin yhteen elämäni tärkeimmistä.

Huhtikuu
  • Asetin itseni alttiiksi hiustenpidennyskoukkuuntumiselle. Oli hetki jolloin oli kaksi vaihtoehtoa: leikata epäsiisti ylikasvanut pehko pois tai auttaa kasvatusprojektia laittamalla pidennys. Valitsin jälkimmäisen.
  • Kävin myös ensimmäistä kertaa moneen vuoteen kampaajalla värjäyttämässä hiukseni. Vaikka työkaverini ovat myös kampaajia, niin heitähän ei lasketa oikeiksi kampaajiksi, koska huomioivat liikaa ammattini.
  • Tietokoneen kovalevy sanoi sopimuksensa irti keskellä kiireisintä deadline sumaa.

Toukokuu
  • Jotenkin mitäänsanomaton kuukausi. Olen ilmeisesti joutunut keskittymään pelkästään opintoihin ja paikkaamaan urakalla kovalevyn hajoamisen aiheuttamaa aikataulutusongelmaa.

Kesäkuu
  • Myin melkein tyttäreni mallimaailmalle, koska tyttö halusi. Onneksi tuli järkiinsä.
  • Aloin miettiä uutta vapaata identiteettiäni ja mahdollista sukunimeni muuttamista. Päädyin valitsemaan äitini tyttönimen, vaikka se olikin kaikkein kallein vaihtoehto.

Heinäkuu
  • Vihdoinkin avioeronhakemus numero 2. Käräjäoikeuden kansliassa istui nuiva täti, joka katsoi aiheelliseksi arvostella sitä, että kiikutin hakemuksen sinne heti ensimmäisenä mahdollisena päivänä tunti kanslian avautumisen jälkeen. En tiennyt, että siinä pitää vielä esittää vähemmän innokasta, kun päätös on jo tehty kauan sitten. Töissä tarjoiltiin tytöille avioerokakkua. Nam. Viisi vuotta eikä suotta. Opin liitosta sen, että ihmiset, jotka tuovat esiin itsestäni sellaiset piirteet, joita vihaan ylikaiken itsessäni, täytyy pitää riittävän etäällä.

Elokuu
  • Kävin ensimmäistä kertaa elämässäni miesgynellä eikä se ollutkaan niin kauheaa kuin luulin. Nyt voin jo myöntää, että tämä gyne on ja pysyy, vaikka sillä väärät vehkeet jalkojen välissä onkin.
  • Maistraatista tuli tieto, että nimilautakunta vai mikä se nyt lie, on päättänyt nimilain sen ja sen pykälän perusteella, että saamme alkaa käyttää tyttäreni kanssa äitini tyttönimeä.
  • Päätin ottaa maksetun miehen (personal trainer) vielä hetkiseksi. 

Syyskuu
  • Tyttäreni siittänyt mies kuoli itsehankittujen sairauksiensa väsyttämänä.
  • Luottohenkilökohtainen reenaajani ilmoitti saaneensa uuden työpaikan, ja laittoi valitsemaan työnsä jatkajan. Suoritimme arvonnan ilman virallista valvojaa. Koin, että arpaonni ei suosinut, koska kohdalleni osui se maineeltaan kaikkein natsein.

Lokakuu
  • Tyttäreni siittänyt mies haudattiin. Surullista, mutta aloitti täysin uuden aikakauden. Meillä on monia uusia sukulaisia, jotka pitävät ja joihin pidetään säännöllisesti yhteyttä. Tyttäreni on saanut vihdoin tutustua myös sen puolen ukkiin, mummiin, tätiinsä ja serkkuihinsa.
  • Olin päättänyt haluta työharjoitteluun yritykseen, jonka käänteitä olin jo seurannut jonkun aikaa. Hakeuduin pomon juttusille ja tammikuussa se sitten alkaa. Jee!

Marraskuu
  • Sain tietää, että musta on tulossa mummo ja osallistua ensimmäiseen äitiysneuvola käyntiinkin.
  • Päätin pitää natsin vielä jonkin aikaa, vaikka en vieläkään ollut oikein sinut rääkkääjän vaihtumisen kanssa. Ehkä juuri siksi halusin antaa mahdollisuuden. Ja koska tiesin, että suurin ongelma oli omien korvieni välissä. 

Joulukuu
  • Blogipikkujoulut Tampereella. Läsnä olivat Artio, Celia, Kukkis (ja Kukkiksen nuori mies), Ohari ja Tiina. Meillä oli ruokaa, juomaa ja kivaa. Tuntui kuin oltaisiin tunnettu aina, vaikka ensimmäistä kertaa kasvokkain kohdattiinkin. Ja tämän sanomiseen multa meni kokonainen kuukausi, mutta kiitos kaikille mukana olijoille kivasta illasta. Pakko ottaa uusiksi.
  • Älkää kertoko rainerille, mutta mun arpaonni ei ollut sittenkään niin huono kuin miltä jonkun viikon vaikutti. Se tietää mitä se tekee. Ja mikä hölmöintä, meillä taitaa vihdoin olla yhteisiä tavoitteita, kuten se rantakunto 2013.
  • Näin meidän uuden pikkuisen ultrassa. Lääkärin mukaan se muuttaa masuasukista maailmaan heinäkuussa.
Ei taida olla tarvetta toivoa parempaa uutta vuotta. Elämä on hyvää näinkin. Kiitos kuluneesta vuodesta lukijoille, ottakaa uusi vuosi vastaan ilolla ja turvallisesti. Nauruntäyteistä ja mukavaa uutta vuotta kaikille.

22 kommenttia:

  1. Oho, meillä on melko yhtenevät aikataulut - minä vein ensimmäisen erohakemuksen joulukuun alussa ja huolehdin kyllä tasan tarkkaan kesäkuun se tietty päivä, että lomake kulkeutuisi mahd. pian maistraattiin. En ollut hoksannut, että sinunkin erosi on näin tuore. (Samat kiemurat, parisuhdeterapiat, tekohengitykset sun muut...)

    Ja sulla alkaa kohta työharjoittelu! Wow.

    Huomasin myös, tässä vanhoja tekstejäsi selatessani, että sinä täytät (25v) samana päivänä kun minun tällä hetkellä ehdottomasti rakkain ja paras ystäväni. Se, jonka kanssa elän symbioosissa vaikkakin eri osoitteissa, ja jonka kanssa muutamme vanhainkotiin yhdessä ja hankimme leopardipäällysteiset rollaattorit ja oranssin sohvan. Ja sampanjavispilän.

    Lyhyestä virsi kaunis: oikein mainiota vuotta 2013 - jatketaan samaan malliin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sä olet ottanut varaslähdön! Mutta aika samoissa mennään. Ihmekös sitten, jos hormonit päättää mennä sekaisin keskellä talvea. Vaikka keväisen loskaistahan tuolla ulkona näyttää olevan.

      Niin, siellä se 25 vuotispäivä taas kolkuttelee ihan jo oven takana. Se on ollut hyvä päivä syntyä, koska tiedän todella monia, jotka on valinneet saman päivän syntymiselleen. Ja taas tuli yksi lisää. Kuulun myös 22 kerhoon. Entinen rainerini kertoi, että heidän ystäväpiirissään on joka kuukaudelta yksi kakskakkonen, mutta tammikuu puuuttui. ;D

      Sinulla se on jo oma aika alkanut eikä kelleen tullut reikää päähän. Jatketaan samaan malliin! :)

      Poista
    2. Meinasi muuten tulla - kuopuksen isä oli juuri sopivasti akateemisen vartin myöhässä. Sen verran, että poika ehti riippua ja roikkua minussa ja ikävöidä isäänsä ja laskea sekuntteja, mutta kuitenkin niin vähän, ettei millään (en edes minä) voi huomauttaa asiasta.

      Mutta joo, pääasia, että aikuismaisesti hoidetaan ja hoidettiin taas tämäkin homma ja nyt sitten ollaan vapaalla kuin ellun kanat. Paitsi että aika vaisut kanat, kun kykenen vielä kommentointiinkin ;-)

      Mahtavaa on ollut "tutustua" ja ensi vuonna taas tavataan!

      Poista
    3. Yks akateeminen sinne tänne, ellei ole tapana jättää kokonaan tulematta. Se vasta riipivää katsottavaa on.

      Samat sanat. Tästä jatketaan ensi vuonna. :)

      Poista
  2. Hyvää loppuvuotta ja tulevaa myös :)

    VastaaPoista
  3. Melkoista haipakkaa on ollut sulla! Hirrrveen, hirrveen hyvää uutta vuotta, ja vaikkei nyt sitten välttämättä parempaa niin aina vähintään yhtä hyvää kuin aiempi :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt kun sen lukee tosta itse, niin onhan se. Ei sitä sillon huomaa, sitä vaan kulkee mukana. Hirveen hyvää uutta vuotta myös sinulle.

      Poista
  4. Wow!
    Onpa ollut vuosi. Kaikesta jäi hyvä flow- sen toivon sinulle jatkuvan.
    Lämpimiä ajatuksia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vintti. Kiva vuosi se on ollut, vaikka paljon kaikkea tapahtuikin. Hyvää uutta vuotta ja lämpimiä ajatuksia. :)

      Poista
  5. Kiva yhteenveto vuodesta. :)

    Oikein hyvää uutta vuotta ja iloista "mummoilun" odotusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä luulin, että on ollut mitäänsanomaton vuosi, mutta ei se niin ollutkaan. Näitä pitäisi tehdä useammin. Vaikka kvartaaleittain, kerta sellaisessa taloudessakin eletään.

      Oikein hyvää uutta vuotta myös sinulle.

      Poista
  6. Hahaa, hyvä että sait vihdoin kerättyä rohkeutta ja kakistettua ulos, että kivaa oli. ;)

    Mitä mun tähän nyt piti sanoa... Ei kai muuta kuin hyvää ensi vuottakin!

    Ai niin, meinasin itse tehdä vähän saman tyyppisen listan, mutta en keksinyt läheskään joka kuukaudelle mitään sanottavaa. Ei siis ole tapahtunut kovinkaan paljoa mitään, tai en ainakaan muista, jos on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Köh, köh. En mä ihan näin kauaa miettinyt, että oliko kivaa vai ei, mutta aina se vain jäi sanomatta. :D

      Mä jouduin hiukan kyllä lunttailemaan, mitä kaikkea on tapahtunut. Olisin ehkä just muistanut avioeron ja mummoutumisen.

      Hyvää alkavaa vuotta myös sulle.

      Poista
  7. Hieno yhteenveto, kiitos! Erinomaista uudempaa vuotta! Tääl paukkuu jo raketit.

    VastaaPoista
  8. Kiitos. Hyvää uudempaa vuotta sulle myös!

    Kuuden jälkeen kotiuduin rakettien paukkuessa. Olin varma, että löydän kaksi sekopäistä kissaa, mutta eihän näillä mitään hätää ollutkaan. Nukkuivat kaikessa rauhassa. :)

    VastaaPoista
  9. Hyvää alkavaa vuotta!
    Mummoutuminen on ihanaa, itse 1-vuotiaan mummi ja se on ihaninta mitä on olemassa tässä vaiheessa :)
    -Nina-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Nina, samaa sinulle!
      Tämä odottelukin on toisaalta ihanaa ja on pakko varmaan vaan odottaa vaikkei millään välttämättä jaksais. :)

      Poista
  10. onpa sulla ollut tapahtumaisa vuosi!

    Iloista ja onnekasta tätä vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paljon on tapahtunut, mutta nyt kun mietin, niin ikävimmistäkin asioista on seurannut onnea ja iloa.

      Iloista ja onnekasta tätä vuotta myös sinulle!

      Poista
  11. Olisi ollut vielä jännempää, jos olisit roikkunut ja kolistellut kanslian ovea ennen sen aukeamista =D Miltähän vastaanottaja olisi siitä tuumannut :)
    Ps. Sun se nimi on kiva.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se oli alkuperäinen suunnitelma, mutta arvostin unta enemmän kuin avioerohakemusta. ;)
      PS. Kiitos. Se tuntuukin ihan omalta.

      Poista

Jotain sanottavaa asiasta tai asian vierestä? Sano se nyt tai myöhemmin, mutta älä vaikene iäksi.

Kaikki kommentit päätyvät ensin sähköpostiini hyväksyttäviksi. Valtaosa kommenteista myös hyväksytään, koska tykkään kommentaattoreistani - sekä vakituisemmista että satunnaisista. :)

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...