Laitoin touhukkaan toukokuun sanalistan jo tuonne toiselle puolelle odottelemaan, joten laitan tännekin. Kohtahan se jo alkaa ja mulla vierähtää loppukuu kaiken muun häslingin lisäksi muuttopuuhissa. Tiedä vaikka ensi kuussa iskisi tyhjän pesän syndrooma ihan tosissaan. Jänskättää kovin. Aattele, jos tyttö muka oikeasti pärjää ilman äitiään.
Löysin tämän hauskan blogin muutama viikko takaperin ja ajattelin, että jos toukokuulle tipahtaa haaste, niin voisin jopa tätä kokeilla :) Oma blogini on pääasiassa keskittynyt kädentaidollisten asioiden äärellä kirjoitteluun, mutta tämä voisi tuoda hauskaa vaihtelua, kirjoittaminen kun itsessäänkin on niin mukavaa :)
VastaaPoistaTipahtaa tänne haaste joka kuukausi. Ainoa mihin oma aika tällä erää riittää oman blogini suhteen, mutta tuosta ei luovuta. :)
PoistaKivaa, että kokeilet. Ja voihan noita yrittää vääntää liittyviksi kädentaitoihinkin, jos oikein kovasti tahtoo. Aasinsillat on sallittuja. :)
Huhtikuussa jäi kirjoittelu loppupuolella vähän niin, että useampi sana tuli aina kerralla, kun ei illalla ollut mahdollisuutta päästä koneelle, mutta toukokuussa yritän taas jatkaa. Niin kivaa tämä on!
VastaaPoistaEi haittaa jos jää. Pääasia on, että on kivaa. Sana sieltä, toinen täältä. Kiva että olet mukana edelleen. Hyvää vapunpäivää, Sari!
PoistaKoitaha Neo rakkaani jaksaa ja hieno huomata ettet ole ihan kadonnut kartalta <3
VastaaPoistaKyllä mä tästä selviän. En mä mihinkään katoa, vaikka nyt kiirettä pukkaakin. Väliaikaista kaikki on vaan. Paitsi että tämä väliaika on jo kestänyt ihan kohtuuttoman kauan. Maistuvaa vapunpäivää, Peppone <3
PoistaKyllä se tytär ilman äitiä pärjää, mutta miten äiti ilman tytärtä.
VastaaPoistaVoi tätä.
Kuin treenaaminen? Olen ollut ihailusta mykkänä sen crossfitin lukemisen jälkeen. En käsitä. Piti käydä uudelleen katsomassa niitä treenejä, ja miun niin tuli hiki ja hengästys ekan kahden minsan jälkeen.
Koukuttavaa?
Aurinkoa, Neo!
Ei me oikein taideta pärjätä kumpikaan ilman toisiamme. Tai pärjätään, mutta mulla on kotona tyttären kokoinen aukko. En tajunnut sen suuruutta ennen kuin se läks. Hyvin tämä on mennyt kuitenkin. Äitikin alkaa pikku hiljaa selvitä järkytyksestä ja on jo kyennyt avaamaan tyttären huoneen ovenkin ilman kyyneleitä. :)
PoistaPuhuin joskus aikaisemmin niistä äänistä päässäni. Tai siis oikeastaan ne oli niitä eri rainereiden ääniä. Nyt sinne ilmaantui neljäskin, mutta se tosin erehdyttävästi muistuttaa omaa ääntäni. Sen myötä treenikin maistuu paremmalta - silloinkin, kun se on suunnitellut crossfit-treenin. Crossfitissä on se hyvä puoli, että siinä tulee todella haastaneensa itsensä, kun kilpailee aikaa vastaan. Ja tietää treenanneensa. Mutta tämän uuden henkilökohtaisen tsempparin (huomaa rääkkäri on muuttunut tsemppariksi) kanssa ei kuitenkaan mennä joka kerta veren maku suussa. Tyyppi vaatii vähemmän, mä annan enemmän. Kummallista. :)
Aurinkoa myös sulle Vintti!