N niin kuin negatiivisuusallergia

Tarina päivässä: Katson taivaalle

Kun katson taivaalle, se on lumisateinen ja harmaa.

Sanavalinnoista päätellen, me ei puhuta siitä sen enempää. Puhutaan mieluummin valittajista. Sellaisista valittajista, jotka valittavat valittamisen vuoksi eikä esimerkiksi siksi, että he todella haluaisivat löytää ratkaisun. Heistä, jotka pilaavat ilmapiirin jo astuessaan samaan tilaan.

Nyt on nimittäin osoitettu todeksi se, mitä olen jo kauan epäillyt ja siksi juossut henkeni edestä. Trevor Blake mainitsee tutkimuksen, jonka mukaan yli 30 minuutin altistus valittamiselle tappaa aivosoluja aivojen hippokampus-osasta. Negatiivisuusaltistus muuttaa aivot mössöksi.

Olen negatiivisuusallergikko. Joku aika sitten uutisoitiin, että Facebookissa ihmiset ahdistuvat ja masentuvat toisten lomakuvista. Miksi ihmeessä? Sehän on kivaa, jos toiset ovat päässeet nauttimaan auringosta ja lomasta. Miksi siitä pitäisi masentua? Tai miksi olla edes kateellinen? Minä sen sijaan ahdistun Facebookissa valittajista. Aivoni käskevät piilottaa mahdollisimman nopeasti sellaisten kavereiden statuspäivitykset, joiden näppäimistö suoltaa pelkästään valituksia lumisateesta, pakkasesta, vesisateesta, auringosta, töistään, työnantajan suhtautumisesta sairaslomaan, ylipainostaan ja mitä noita nyt vielä löytyy - ei valittajilta aiheet kesken lopu.  En joudu ahdistuksen valtaan satunnaisista valituksista. Kaikilla meillä on joskus huono päivä. Mutta anafylaktisen shokin oireet alkavat uhata minua, jos elämällä ei näytä olevan muuta tarkoitusta kuin valittaminen.

(Tässä välissä käväisin kampaajalla. Meni vähän kauemmin kuin piti. Jouduin itsekin kampaajaksi. Ja mikä hulluinta, minut puhuttiin yli permanenttiin. Ei siitä sen enempää, ettei mene valittamiseksi. Kyllähän tämä uusi Dallas-tukkakin varmasti vielä jaksaa innostaa kantajaansakin jossain vaiheessa, kun selviän ensijärkytyksestä. "Hei, saahan sen föönattua suoraksi..." - joo saa, mutta ei se mun elämää ainakaan helpota.)

Sää ei muutu valittamalla miksikään, mutta kyllähän sen ääneen manaaminen joskus helpottaa. Tukasta rutiseminenkin helpotti heti, vähän. Sellaiset asiat, joista sopiikin valittaa on erikseen. Niille voi oikeasti joko tehdä itse jotain tai vähintään pystyy ehdottamaan, kuinka asia voitaisiin tehdä paremmin. Siksipä ehkä ylipainosta valittaminenkin menee niille rajoille, joita siedän. Eipä se minuakaan saa riemusta kiljumaan, kun vaaka näyttää omasta tai rainerin mielestä liikaa, mutta ainakin olen yrittänyt. Ja siten oikeutettu myös valittamaan.

Koska päivästä tuli Bad Hair Day, ei kykene enää tavoittamaan, mitä ajattelin aamulla. Ainakin olin vahvasti sitä mieltä, että olen osannut luonnostani välttää liiallista päivittäistä negatiivisuusannosta. Huomenna kaikki on varmasti jo paremmin. Lupaathan, että on?

***

Kirjoitus on osa Tarina päivässä -haasteen antamia päivittäisiä aiheita. Haasteen ajatuksena on antaa päivittäin sana tai lause, jonka ympärille halukkaat voivat sitoa oman tarinansa. Osallistua saa kuka tahansa, joka lupaa, ettei ota haasteeseen osallistumisesta päänsärkyä tai hanki sen vuoksi vatsahaavaa. Osallistumisen pitää olla ennen kaikkea mielekästä, hauskaa ja vapaaehtoista. Tutustu ajatukseen tarkemmin linkin takaa.

N niin kuin näkökulma täältä

Antaa & Ottaa -blogin Sudenjälki kirjoitti hotelliaamiaisesta. Tai oikeastaan puhe oli salakatselun nautinnollisuudesta sekä leikistä nimeltä kenet ottaisin aamiaisseuraksi. Tykkään itsekin leikkiä vastaavanlaista leikkiä esimerkiksi kahvilassa. Kuvitella millaisia ihmisiä pahaa aavistamattomat kahvittelijat ovat. Missä he asuvat? Kuinka heidän kotinsa on sisustettu? Mikä heidän ammattinsa on? Käyvätkö töissä parhaillaan? Onko heillä perhettä: puoliso ja/tai lapsia? Mitä he harrastavat? Se on kiva leikki. Kannattaa kokeilla.

Se ei kuitenkaan ollut se, mikä sai miettimään asiaa pari viikkoa pienessä mielessäni. Loppukappaleessaan Sudenjälki toteaa, ettei hänen mielestään maailmassa ole mitään karmeampaa kuin katsella pariskuntia, joilla ei ole edes aamiaispöydässä mitään sanottavaa toisilleen.

Se, että pariskunnalla ei ole mitään sanottavaa toisilleen on karmeaa. Mutta jos näen pariskunnan aamiaisella, joka ei puhua pukahda toisilleen, niin en helpolla vetäise johtopäätöstä, etteivät he koskaan puhu toisilleen. Se johtuu tosin siitä, että en ole kaikkein iloisin päivänsäde aamuisin. Itse asiassa en luonnehtisi itseäni lainkaan päivänsäteeksi. Minä tarvitsen oman hetkeni ja rauhani - niin ja kahvini. Ennen näitä välttämättömyyksiä ei mistään tule mitään. Puhumattomuuteni ei tarkoittaisi sitä, että en enää välitä kumppanistani vaan päinvastoin tarkoittaisi sitä, että rakastan häntä niin paljon, etten pura aamukiukkuani häneen.

Mietin asiaa syvemminkin, koska minulla on uskomus, jonka mukaan ainakin minun maailman ihanin ja kiva on sellainen, että hänen kanssaan voi olla myös hiljaa kiusaantumatta hiljaisuudesta. Perustan väitteeni sille, että äänen tuottaminen ja jatkuva pulputtaminen on helppoa. Ihmisillä on hurja tarve ellei jopa pakko rikkoa hiljaisuus erityisesti vieraassa seurassa, koska hiljaa oleminen on niin kiusallista ja vaikeaa. Hiljaa pystyy olemaan vain sellaisessa seurassa, jossa voi olla ehdoitta oma itsensä. Seurassa, jossa toinen on todella läheinen.

Tämä on näkökulma täältä sinkkujen pääkaupungista. Kyllä maailmaan ääntä mahtuu, mutta yritäpä olla hiljaa.

PS. Käväiskäähän tutustumassa Sudenjäljen blogiin. Lupaan, että se on sen arvoista.

N niin kuin Neo numeroina

Tähän alkuun kuuluisi sanoa, että enhän mää tämmösiin usko, mutta teinpä nyt kuitenkin. Se vaan, että sen lisäksi, että monet jutut osuu kohdalleen jopa tuplasti, niin saatan jopa hiukan uskoa. Eli, kun kerta moni muukin jo (Peppone, Nollavaimo ja -S-) niin täytyihän minunkin.

Rajatieto.orgin numerologihan se näitä tietoja antoi syntymäajan ja nimen perusteella. Jäin miettimään, että mikä nimistä olisi se, jonka se oikeasti haluaa. Kuukkeloimalla löytyy tieto, että ristimänimi olisi se eikä frouvaantumisen tai muun syyn vuoksi muuttunut nimi. Otinpa sitten molemmat ihan vaan arvioidakseni, kumpi sopii paremmin. Oli oikeastaan hämmentävää huomata, että ristimänimi kuvaa oikein hyvin sitä ihmistä, joka aikaisemmin olin ja nykyinen nimi puolestaan on paljon lähempänä tätä hetkeä. Tosin tunnistan nykyisyydessä myös paikoittain vanhaa minää eikä välttämättä aina siinä positiivisessa merkityksessä.

Näyttäisi lisäksi siltä, että karmaansa ei pääse karkuun, vaikka vaihtaisi nimensä kokonaan. Luultavasti se lasketaan syntymäajan perusteella, koska kokeilin sukunimenä myös entistä sukunimeäni. Mä en siis tiedä tästä mitään, kunhan arvailen.

KARMAN LUKU 11

Luku liitetään henkiseen tietoon.

Ilmestyksen, valaistumisen sekä hengellisen ymmärtämyksen luku. Luku vie kohti valoa, kärsimyksen kautta. 11 voidaan supistaa myös kakkoseksi. 1+1=2, jolloin se pitää sisällään myös kakkosen energioita, kuten myös ykkösen. Ajanjaksona tämä luku pitää sisällään yllätyksiä, tien kohti kunniaa ja mainetta. On aika elää hetkessä ja ottaa vastaan tarjotut mahdollisuudet. Tällä ajanjaksolla kaikki on mahdollista, aika on kohtalonomaista sattumineen ja tapahtumineen. Oma panos on vain hypätä virtaan ja antaa sen viedä, muuta ei oikeastaan voi tehdä. Yksitoista ihmiset eivät oikein tiedä ovatko seuraajia vai johtajia, ja usein antavatkin kohtalon kuljettaa heitä vaikeiden ratkaisujen yli, vaikka kuuntelevatkin omaa intuitiotaan, eivät tee kuitenkaan lopullisia ratkaisuja itse. Ammatillisesti yksitoista ihmiset ovat ajautuneet ikäänkuin vahingossa tai sattumalta työhönsä. Mainosala, media, toimittaja, julistaja, uskonnollinen ala, ja parantaja kuuluvat yhdentoista uravalintoihin. Kielteiset puolet: johdateltavuus, päättämättömyys, riskienotto, yltiöpäisyys.

PYRKIMYKSEN LUKU 

Ennen vanhaan 4

Oikeudenmukaisuuden ja kohtuuden luku.

Nelonen asettaa rajat asioille ja tapahtumille. Tämä luku liitetään arkiseen aherrukseen ja askeettiseen elämään. Nelonen edustaa kovaa työtä sen eteen, mitä tavoittelee. Nelosihminen on luonteeltaan, materialistinen keräilijä, jolle arvot ja rajat on tärkeitä. Vaikka raha on nelosihmiselle tärkeää, hän ei tuhlaa, häntä voidaan pitää jopa pihinä. Ajanjaksona nelonen tuo pysähtyvyyttä ja pidättyvyyttä tilanteisiin. Asiat eivät liiku, vaikka miten paljon niiden eteen tekisi töitä. Tämä on harkinnalle hyvä aika. On aika tarkistaa suunta ja vaihtaa sitä tarvittaessa. Nelosen kielteiset puolet: itsepäisyys, pessimismi sekä pidättyväinen tunteiden ilmaisu.

Uusi uljas Neo 1

Yksi merkitsee kaiken alkua, aloitusta ja aloitteita.

On aika aloittaa alusta, ja lähteä kohti uusia päämääriä. Tietyllä tapaa uudet keinot ja toimintamallit hallitsevat nyt kaikkea toimintaa. Vanhalla ei ole enää merkitystä, se jää taakse. Uhkarohkeus, tienraivaaja, itsenäisyys liitetään ykkösen energioihin. Ykkösihminen on usein älykäs, haasteita rakastava ja selkeää johtaja-ainesta. Ykkösen kielteisiä puolia ovat ylpeys, hallitsevuus, röyhkeys ja itsekeskeisyys.

VAIKUTELMAN LUKU

Ennen vanhaan 1 --> ks. pyrkimyksen luvun uusi uljas Neo

Uusi uljas Neo 7

Henkisyyden, itsetuntemuksen ja analyyttisyyden luku.

Seitsemän on kuin pyhitetty lepopäivä. Ei ole syytä kiirehtiä mihinkään, huolehtia mistään arjen ongelmsita. Asiat edistyvät omalla painollaan. Hitaus ja verkkaisuus luovat oivat puitteet sisäiselle tilinpäätökselle, harkinnalle ja sisäiselle kasvulle. Luvussa on paljon vetäytynyttä energiaa, joka takaa sen, ettei suuremmat sosiaaliset tilanteet ja ylimääräiset kissanristiäiset kiinnosta. Vain ns. oma laumasi ja samanhenkiset ihmiset vetävät puoleensa. Henkiset asiat, meditaatio, jooga ja mystiset kyvyt kiinnostavat ja tämä ajanjakso antaakin sille mahdollisuuden kaikessa tapahtumattomuudessaan. Seiskaihmiset ovat syvällisiä totuuden etsijöitä, älykkäitä ja analyyttisia. Ammatiksi sopii hyvin tutkija, lääkäri, opiskelija. Kielteiset puolet: vetäytyy vastuusta hankalissa tilanteissa, ei kestä vastoinkäymisiä.

MINUUDEN LUKU

Ennen vanhaan 5

Muuttuvan energian, vapauden ja liikkuvuuden luku.

Viitonen on kaikkein levottomin luku. Se laittaa asioita liikkeelle, ensin sisäisen tarpeen kautta, tämän jälkeen ulkoisia muutoksia kohti, kunnes transformaatio on käyty läpi. Viitosihminen pitää rahasta, mutta käyttääkseen sen elämänkokemuksiin, elämyksiin ja seikkailuihin. Viitosihmisen elämä ei saa olla tylsää vaan muutosalaista, seikkailua, etsintää ja jopa äärikokemuksien hankkimista riskejä kaihtamatta. Viitosessa on rohkeutta, snakaruuttakin jopa yltiöpäisesti. Viitosihmisessä on älykkyyttä, monipuolisuutta ja lahjakkuutta eri aloille. Ne joilla ei ole ollenkaan viitosta kartassaan, eivät omaa varmoja mielipiteitä, heillä on muistiongelmia ja ovat epävarmoja. Viisi vetää puoleensa ongelmia, stressitilanteita sekä parisuhdevaikeuksia. Viitosajanjaksona tapahtuu muutoksia lähes jokaisella elämänalueella, muutot, remontit, matkustelut, muutot ulkomaille sekä työpaikan vaihto. Viitosen kielteiset puolet: kärsimättömyys, ärtyvyys ja hermostuneisuus.

Uusi uljas Neo 8

Voiman, sadonkorjuun ja itsehillinnän luku.

Kahdeksan on kaikista voimakkain luku. Numero liitetään karmaan ja sen oppiläksyihin. Luku kuvaa tahtoa ja sen liikkeelle panevaa voimaa, ikuista liikettä, joka on muuttuvaa, ja siihen voi itse vaikuttaa omilla teoillaan ja valinnoillaan. Ajanjaksona se luo tilaisuuden puhdistaa karmaa, mutta myös kohdata sen. Kaikki vanha tulee elämään luodakseen mahdollisuuden tehdä tilinpäätös ja jatkaa eteenpäin oppineena. Kahdeksikko tuo ajanjaksoon myös uudenlaista johtajuutta ja luo uutta suurempaa rakennelmaa tai järjestelmää. Kahdeksikkoihminen on usein oman onnensa seppä, ottaa riskejä oppiakseen niistä joko ihmissuhteissa tai elämässä. Hyvin mustavalkoinen, ja vaativa itselleen ja muille. Hän toimii kriiseissä hyvin. Hänellä on vaativa elämänpolku ja useita uusia alkuja. Vanhemmalla iällä kahdeksikko ihminen saa nauttia vauraasta elämästä. Kahdeksikon ammatteja ovat yrittäjä, johtaja sekä eri alojen ryhmänvetäjä. Kielteiset puolet: joustamattomuus, ankaruus, ehdottomuus, vaikea tunne-elämä.

N niin kuin neuvoa-antava?

Tänään ei ole ollut ollenkaan niin hyvä sunnuntai.

Pienempi ongelma on uusi läppäri, reilun viikon vanha. Aamusta alkaen sille kaikki on ollut aina eka kerta. Jos vaikka kuvittelee kirjoittavansa wordilla jotain, niin pitää ensin asentaa ohjelmisto, jota ei enää uudelleenkäynnistämisen jälkeen ole koko koneella. Sama juttu nettiselaimien kanssa. Tykkäisin käyttää chromea tai tulikettua, mutta seuraavan kerran, kun koneen käynnistää, niitä ei enää ole. Koneella on siis varhaisiän dementia tai alzheimerin tauti melkein vastasyntyneenä. Vaan sehän hoituu takuuna, joten en siitä nyt hirveästi jaksa stressata.

Suurempi ongelma on vanha pesukone. Se tykkää olla linkoamatta ja tyhjentämättä vesiä. Nämä on nyt niitä juttuja, joihin sittenkin saattaisin tarvita miehen. Se saattaisi osata ainakin kertoa, kuinka saan kätevimmin tyhjättyä koneeseen jääneet vedet ja paketoitua koneen odottamaan pyykkikoneiden hautausmaalle vientiä.  Sedät hakee sen kuitenkin pois viikon päästä, kun tuovat uuden tilalle. Anyone? For dummies ohjeita kommenttilootaan, jookos? Kuvitetut ohjeet ottaa vastaan aakkostarinat ättä gmail piste com (saahan sitä toivoa)

Lähde: Tukes, piirtäjä Kerberos

N niin kuin nettideittikarjut

Jatketaanpa nyt hiukan vielä deitti-ilmoitus –teemalla. Kaikenlaista sitä olisikin tarjolla, jos vaan osaisi etsiä. Ilmoituksen kirjoittaminen ei toki ole helppoa, mutta hiukan yritystä edes pojat.

”Tarttis vissiin saada tähän suhteellisen tylsään elämään jotain piristävää!”

Tätä olen aina halunnut. Olla jonkun suhteellisen tylsän elämän jotain piristävää.

”ei täältä kuitenkaan mitään löydä”

Joo ei varmastikaan. Taidan itsekin siirtyä seuraavaan ilmoitukseen, vaikka tuskin sieltäkään kirjoitusvirheitä kummempaa löytyy.

”tosissaan tai muuten vaan”

Niin jotta kumpi? Saanko minä päättää. Ei ollenkaan. Miten niin se ei ollut vaihtoehto?

”Jos kiinnostuit ni kirjoittele ihmeessä”

Mistä piti kiinnostua?

”Täällä olis tämmönen hauska siisti hyvännäköinen herrasmies joka on semosessa elämän tilantessa tällä hetkellä et ihan oikea suhde ei oikein kiinnosta. Tai no jo en tiedä, katsotaan.”

Miksi siis jätit ilmoituksen? Pitäisikö sitä sopivaa hetkeä odotellessa vaikka tarkistaa oikeinkirjoitus- ja kielioppisääntöjä.

”mies etsii sitä sun tätä… kaikki menee mikä eteen tulee”

Hyvä tietää. Kannattaa pysytellä edestäsi poissa. Suosittelen samaa muille.

”Haluatko kokea, millaista on elämä nyrkin ja keittiön välissä?”

Tämä ei ole se elämys, jonka haluaisin kokea. Se ei ole myöskään se kokemus, jota ilman en voisi katumatta elää.

”Etsin vain sen jonka kanssa tuntuu ensi hetkestä lähtien että hei, mehän ollaankin tunnettu aina… :)”

Uih, I know. Siksi kukaan ei koskaan vastaa sinulle, kun siitä ei tunnu siltä, että olisi tuntenut sinut aina. Mutta varmasti kun tarpeeksi kauan odottaa, kohdalle osuu myös Se Oikea, jonka on jo tuntenut edellisissäkin elämissä. Tämä on hieno tapa välttyä tutustumisen vaivalta.

”olen mies ja etsin sinua luotettava, mukava nainen”

Hienoa, miesten ilmoituksiahan tässä juuri tutkinkin. Hyvä tietää, että saatoin jopa tehdä haun oikeilla kriteereillä.

”Lähes täydellinen… komea, ennakkoluuloton, kokeilunhaluinen”

Tottakai olet. Tuskin maltan olla vastaamatta. Sinulla on varmasti t-paita, jossa lukee isoilla kirjaimilla unelmavävy?

”Tällänen…nääh, katotaan nyt ens kolahtaaks ketään, kerrotaan sit lisää”

Virtuaalikolaria odotellessa.

”Kukapa nyt tällaiseen haluaisi tutustua”

Niinpä. Ei varmaan kukaan.

”haussa nainen, joka on aidosti kiinnostunut minusta”

Nyt kyllä kiinnostuin aidosti. Todella hyvin kerroit itsestäsi.

”…”

Ajattelin äsken ihan samaa. Telepatiaa ehkä?

”Tälläinen rääväsuinen kalju ukko etsii itselleen akkaa, ties vaikka löytyis täältä…;)”

Oh my. Unelmien täyttymys. Sanavalinnat sytyttää eniten.

”Olen ollut pitkässä avioliitossa, mikä päättyi vaimoni itsemurhaan.”

Onneksi kerroit sen ensimmäisessä lauseessa. En halua päätyä itsemurhaan. Heippa.

”oletkohan sinä se kuningatar jota etsin?”

En ole kuninkaallinen. Haittaaks se?

”Missä muruseni on”

Keksitpä omaperäisen aloituksen. Tämä oli vasta 298. ilmoitus, joka alkoi samoilla sanoilla.

”No niin kirjoitin jo kertaalleen profiilitekstin, mutta osasin hävittää sen.”

Et siis ole it-nörtti. That’s good! Mutta mitä ihmettä teen tuolla tiedolla?

”minä tässä moi!!”

No moi moi minä!

”etsin sinua”

Tuskinpa vaan.

”Mitäpä tähän itsestään runoilisi?”

Sano sinä!

”oon 39v. elämäniloinen jäbä turusta!”

Kiva sulle, dude!

”Tähän kohtaan pitäisi laittaa kaikki peruskliseet, mutta enpä taida jaksaa”

Tässä kohtaa pitäisi vastata kaikilla peruskliseillä, mutta enpä taida jaksaa.

”Haluat mut kunhan tutustut. Ei tähän osaa mitään sanoa, kysy jotain.”

Koen, että sinuun on hirmu vaikea tutustua.

”tällä olis yksin huoltaja isä etsii arkeen muutosta”

Oletko koskaan kuullut, että muutos lähtee sinusta itsestäsi?

”sponssia mukavalle opistelija typylle…”

No ei kiitos. Sinunkin olisi kannattanut hiukan opistella enemmän.

”Noin nelikymppinen mukava seksistä ja läheisyydestä pitävä miehenalku kaipailee naisten seuraa”

Eks kuse mua. Noin nelikymppinen (44v) miehenalku? Pelottavaa.

Saattaisi olla hyvä bisnesidea alkaa vetää intensiivikursseja siitä,

1.  kuinka selvitän itselleni mitä haluan (älä ainakaan kysy sitä treffi-ilmoituksesi lukijalta)
2.  kuinka kirjoitan informatiivisen deitti-ilmoituksen (kerro itsestäsi, älä vaikeuksistasi kirjoittaa deitti-ilmoitusta)
3.   kuinka erotun massasta (opettele kielioppi- ja oikeinkirjoitussäännöt, se on jo paljon)

N niin kuin näkökulmat

Laasasen blogista on tullut mun muusa. Enkä todellakaan sano sitä vain siitä syystä, että kävijävirta hänen blogikirjoituksestaan (myös siitä toisesta) ohitti melkein (siis ei ohittanut, muttei paljon puutu) vuorokaudessa Enkeli-Elisan kävijämäärät blogissani. Huikeeta, kuinka naisvihaajan painava sana on paljon painavampi kuin koulukiusatun itseltään hengen riistäneen tytön tarina. Ja vaikka käytinkin sanaa naisvihaaja, niin aika paljon saa tehdä, että uskoisin hänen pohjimmiltaan sellainen olevan. Se on vain käyttökelpoinen ja hyödyllinen näkökulma ajaa omaa asiaa. Kukapa ei käyttäisi sellaista hyväkseen? Pääasiahan on, että puhutaan, ei se mitä puhutaan.

Musta olisi hienoa, jos kaikki ne naiset ja miehet, jotka käyttävät aikaansa ja energiaansa väittelemällä siitä kumpaa sukupuolta poljetaan yhteiskunnassa enemmän, kuluttaisivatkin sen koulukiusaamisen vastaiseen työhön. Pariutumisasioita mietin jostain käsittämättömästä syystä itsekin, joten se on tietenkin tärkeämpää kuin koulukiusaamisen ehkäisy - no ei ole!

Tosiasiassa mua vetää magneetin lailla puoleensa Laasasen blogin ympärillä pyörivä ilmiö. Sama ilmiö on nähtävissä muuallakin internetin ihmeellisessä maailmassa, jossa vain joku uskaltaa esittää yleisistä normeista poikkeavia näkemyksiä sukupuolista. Julkisesti omilla kasvoillaan ja nimellään esiintyvän naisvihaajan blogista tulee silti erityisen hyvin esiin se, että vastakkaisesta sukupuolesta ei ole lupa heittää mitään väitteitä. Tai tarkemmin ajateltuna, naisista ei saa väittää mitään kukaan muu kuin nainen.

Muistellaanpa vaikka kirjoitusta A niin kuin asenne. Mehän oltiin kaikki kovaan ääneen sitä mieltä, että kyseisen naisen asenne oli täysin väärä. Etenkin, kun asiasta ei voinut edes keskustella hänen kanssaan ilman, että olisi ottanut itseensä. Väitän, että jos kirjoituksen olisi kirjoittanut mies, me oltaisiin oltu siellä kilvan lynkkaamassa sitä ainakin jos sen olisi voinut tehdä täysin anonyymisti. Jos mikään muu ei olisi auttanut, oltaisiin vedetty esiin narsisti ja muut henkilökohtaiset loukkaukset-kortit (ja nolattu itsemme - anonyymina mutta kuitenkin). Tottakai sillä naisella olisi siinä tapauksessa ollut oikeus päättää mitä hänen televisiostaan katsotaan eikä hänen asuntoonsa myöskään tuoda toista televisiota jääkiekon katsomista varten. Sanoohan kenen tahansa järkikin sen, että tuoreessa parisuhteessa ei katsota jääkiekkoa. Se tulee vasta papin aamenen jälkeen.

Mielenkiintoisinta ilmiössä on mun mielestä se, että kun minä naisena kerron, että naisten käytös aiheuttaa mussa häpeän tunteita, kukaan ei tule vaatimaan mua roviolle. Mutta jos mies rivien välistäkin antaa ymmärtää, että naiset käyttäytyvät lapsellisesti ja typerästi, niin halutaan laittaa se välittömästi häpeäpaaluun.

Älkääkä nyt vaan sanoko, että se johtuu siitä, kun minä mollaan kumpaakin sukupuolta tilanteen mukaan. Eihän kukaan mies kuitenkaan ole tullut tänne kunniaansa puolustamaan.

PS1. Mä tiedän, että mun lukijat on niin fiksuja, ettei ne nyt oikeasti lähtis anonyymina joukolla lynkkaaman ketään. Näin kuitenkin näyttää tapahtuvan ja asiat on täsmälleen, kuten ne näyttävät olevan. Vai oletteko eri mieltä?

PS2. Kiitos Henry. Suosionosoitus naisvihaajalta tuntuu aina jotenkin muita paremmalta.

N niin kuin nirsous

Sosiologi Henry Laasasen mukaan sinkkuuden syynä on koulutettujen naisten nirsous. Siksi naiset naivat mielellään ylöspäin ja taistelevat siten menestyneistä eliittimiehistä. Tietenkin tästä kärsivät eniten tavalliset kiltit miehet, joita ei halua kukaan. (Ilta-Sanomat)

Tavallisilla kilteillä miehillä on kyllä rankkaa. Hiukan epäilen, että kiltteys ei ole se ominaisuus, jonka vuoksi heitä ei kukaan halua. Vaikka kuinka väitettäisiin, että naiset rakastuvat aina renttuihin, niin ei se nyt kuitenkaan niin ole. Mun mielestä tytöt rakastuvat renttuihin, ja naiset täydelliseen mieheen (toivottavasti täysin särötöntä miestä ei ole edes olemassa, paitsi Nolliksella). Täydellinen mies  on myös kiltti. Enkä tarkoita kiltteydellä sitä, että myötäilee kaikessa.

Toisaalta voiko ketään syyttää siitä, että haluavat itselleen jotain hyvää. Eihän kukaan osta pilaantunutta ruokaakaan säälistä. Kampaamossakin se kolhiintunut lakkapullo jää hyllyyn. Miksi kenenkään edes pitäisi ottaa mies, joka ei vaan millään tasolla pysty tyydyttämään naisen tarpeita? Tai miksi kenenkään pitäisi ottaa nainen, joka ei millään tasolla tyydytä miehen tarpeita?

Täytyy kiittää kaikkia mahdollisia pakanajumalia siitä, että meillä on koulutusjärjestelmä, joka mahdollistaa itsensä kehittämisen eikä siten pakota ketään naimaan tavallista kilttiä miestä. 

Edit. Tänään (28.5.12) julkaistu Puolustuksen puheenvuoro tuolla.

N niin kuin napakoru

Päikkärit on parhautta.

En ole pitkään aikaan nähnyt sellaisia unia, joista olisin muistanut mitään. Siksi nyt on ihan pakko istahtaa kirjoittamaan tämän päiväinen uni aika tuoreeltaan muistiin. Etenkin, kun unesta herääminen tuntui hyvältä.

Unessa mun napakoru oli kasvanut irti. (Toim.huom. Mulla ei ole napakorua eikä mulle tule sellaista - kait) Koru oli kasvanut irti siten, että ei ollut jättänyt edes pienen pientä arpea paikalle, jossa se oli ollut. Mulle tuli kauhea paniikki, että se on pakko saada takaisin ja aloin tunkea sitä väkisin ihon läpi. Kun se vihdoin oli paikoillaan, mä tajusin laittaneeni sen väärinpäin. Niinpä revin sen irti ja yritin uudelleen. Enää en saanut sitä lainkaan paikoilleen eikä siitä taaskaan ollut jäänyt mitään jälkeä.

Herättyäni mulla oli aika vahva tunne siitä, että napanuora on katkaistu ja napatynkäkin pudonnut tarpeettomana pois. Jäljellä oli vain ihana ja syvä rauha. Helpotuksen tunne siitä, että ei ole enää mitään pakkoa mihinkään. Elämä on tässä ja nyt!

N niin kuin nollatutkimuksen Nobel-ehdokkaat

Maikkarin Helmestä löytyi listaus yhdestätoista asiasta, joita miehet tiedemiesten mukaan rakastavat.  Jotkin tuloksista ravisteli mun kehittelemiä stereotypioita, mutta suurin osa ei aiheuttanut mitään järistystä. Tarjolla tänään on Neon nollatutkimus nobel-ehdokkaat.

Ensimmäiseksi kiri ehdottomasti Wellingtonin yliopiston tekemä tutkimus, jonka mukaan miehet rakastavat rintoja. Rintojen koolla ei ole väliä, sillä miehet katselevat niitä joka tapauksessa ensin. Jos oikein hyvä flaksi käy, myöhemmin saatat saada myös katsekontaktin.

Kakkoseksi kiri seksuaaliterveyttä mitannut tutkimus, jonka mukaan teini-ikäiset pojat rakastavat masturbointia. He myös aloittavat masturboinnin aikaisemmin ja tekevät sitä useammin kuin tytöt. Ihan varma en ole siitä, että kuinka tutkimus muutenkaan liittyy miehiin. Paitsi että teinipojista ehkä joskus kasvaa miehiä. Siihenkin tosin on vain katoavan pieni mahdollisuus, että niin tulee käymään.

Kolmannelle sijalle kirivät Teksasin ja Minnesotan yliopistot tutkimuksillaan siitä, että miehet pyrkivät tekemään vaikutuksen naiseen autollaan. Sehän nyt on ihan yleisesti tiedossa oleva fakta, että monille miehille auto on sen jatke. Mitähän tähän nyt sanoisi? Mukavampaa sitä on Porchessa itkeä kuin Ladassa, mutta... Mä tykkään enemmän miehistä ratin takana kuin niiden autoista.
Mun empiirinen tutkimus on osoittanut, että vain mersukuskeilla on taipumus parturiin tullessaan tipauttaa avain mahdollisimman näkyvästi pöydälle. Jos siihen ei kiinnitä huomiota, ne poimivat sen käteensä ja alkavat pyöritellä sitä ilmassa. Muut säilyttävät autonavaimensa päänsä kynimisen ajan jossain piilossa. Miten niin tämä ei muka liittynyt auton merkkiin, kuten alkuperäiset tutkimukset väittivät.

Mersuforum.net

Neljännelle sijalle kipusi HerCampusin tekemä tutkimus. Opiskelijamiehiä oli johdateltu vastaamaan kysymykseen siitä, kuinka monta seksikumppania tekee naisesta heidän näkökulmastaan lumpun. Kolmasosa vastanneista oli tarpeeksi fiksuja vastaamaan, ettei seksuaalikumppaneiden lukumäärä määrittele naista. Tutkimuksen tulos kuitenkin oli, että siveytensä menettää, kun on ollut 10-20 seksikumppania. Uskon, että kolmasosa oli joko normaalia vanhempia opiskelijamiehiä tai ainakin tasa-arvon puolestapuhujia. Jos miehellä on ollut 10-20 seksikumppania, niin sehän tekee hänestä vaan entistä paremman ja huolellisesti testatumman rakastajan.

Kinsley Institute on puolestaan tehnyt paljastuksen, että muutama halaus päivässä pitää parisuhdeterapeutin loitolla. Halatut miehet olivat tyytyväisimpiä parisuhteeseensa. Miten voi olla? Mä ihan luulin, että parisuhteessa täytyy olla jotain pahasti vialla, jos halaillaan. Kyllä niiden puolisot varmaan joutuu kärsimään, kun joutuvat halaamaan toista pitääkseen toisen tyytyväisenä.

Kyynelehtiminen miehen edessä ei ole missään nimessä järkevää, koska se laskee tutkimusten mukaan miesten testosteronitasoa. Kun mies tajuaa, että seksiä ei ole tarjolla, niin ei ole myöskään toivoa siitä turvasta, jota itkulla ehkä halutaan. Paitsi että onko tossakaan mitään järkeä. Mä saatan itse itkeä, kun olen äärimmäisen vihainen enkä mä tosiaankaan suostu päästämään ainakaan sitä kiukun aiheuttajaa lähelleni silloin. Kyllä ne hormonitasot laskee itse kullakin. Mutta jo Bob Marley tiesi, että itkun voi välttää, kun ei ole naista.

Mikä-lie-tutkimus on osoittanut, että pitää pyrkiä olemaan epäviehättävä. Nettideittimarkkinoilla flaksi käy kuulemma paremmin, kun miehen ei tarvitse pelätä pakkeja. Oletuksena siis on, että jos olet epäviehättävä, niin kaikki saa mutta komiat ensin.

Kuva ei ota kantaa Duudsonien viehättävyyteen.

Toinen samaan kategoriaan liittyvä tutkimustulos Indianan yliopistolta osoitti, että jos haluaa viestin menevän miehelle perille, pitää olla mahdollisimman huomaamaton. Jos esimerkiksi uutisankkuri on seksikäs, miehet eivät muista kuulemiaan uutisia. Mä en ole ihan varma oliko tämä nyt hyvä vai huono uutinen. Toki vahvisti sitä käsitystä, että jos haluaa tulla otetuksi vakavasti pitää naamioitua tilanteen mukaan. Sitähän naiset tekee muutenkin.

Rochesterin yliopisto on tehnyt tutkimusta siitä, mikä väri saa miehen syttymään. Jos on akuutti tarve, niin kannattaa pukeutua punaiseen. Väriterapiat ja -teoriat on jo aikoja sitten tuoneet esiin punaisen kiihottavan ja energiaa antavan vaikutuksen, joten oliko tämäkään lopulta mikään oikea tutkimustulos. Jossain on menty  aikaisemmin jopa niin pitkälle, että on kehotettu sisustamaan makuuhuone punaisella, jos kaipaa vireää seksielämää ja vähempi uni on okei.

Treffisivusto Baboon taas kertoo, että 33 %:a vastaajista haluaa brunetin ja 29% vastaajista suosii mustia hiuksia. Näin ollen alle 40 prosenttia huolii jonkin muunkin värisen. Henkel-Nordenin pari vuotta sitten tekemän tutkimuksen mukaan tummaverikköihin liitettiin hyvä toimeentulo ja menestys. Ehkä Baboonin tutkimus kertoo siitä, että tyypit on siellä tosissaan. Eihän huonoja kauppoja kannata tehdä. Mun ammatillinen näkökulma asiaan on, että se on vaan hiustenväri, joka on muutettavissa tarpeen mukaan.

Miesten avioliiton kaipuu ei ehkä tullut mulle niin suurena yllätyksenä kuin alkuperäinen teksti antoi ymmärtää. On olemassa myytti, jonka mukaan miehet kammoavat avioliittoa. Mun kokemuksen mukaan niin ei todellakaan ole. Otokseen kuului 5200 sinkkua, jotka olivat iältään 21-56 vuotiaita. Naimisiin haluavien osuus naisista ja miehistä oli yhtä suuri.  Mun henkilökohtainen empiirinen tutkimus osoittaa, että miehet haluavat naimisiin jopa hanakammin ja nopeammin kuin nainen.

N niin kuin naiivi

Älä ole naiivi!

Kun ihminen on naiivi, hän on yleisen käsityksen mukaan lapsellisesti käyttäytyvä tai ajatteleva varsinkin silloin, kun sana liitetään aikuisen toimintaan. Naiivius on sinisilmäisyyttä ja hyväuskoisuutta. Sanaan on ladattu niin paljon negatiivisia merkityksiä, etteivät ihmiset halua kuulla olevansa naiiveja eikä etenkään kieltolausetta älä ole naiivi- sehän tarkoittaa vähintään kasvojen menettämistä. Jos halutaan luoda positiivinen kuva vilpittömyydestä ja välittömyydestä, ei ainakaan kannata käyttää sanaa naiivi.

Yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista

Ihmiset ei missään tilanteessa halua antaa huonoa vaikutelmaa itsestään. Varsinkin, kun ollaan tutustumassa johonkuhun uuteen ihmiseen halutaan antaa täysin särötön kuva itsestä. Jokainen on lähes pyhimys hetken aikaa ja sitäpaitsi rikkain, ahkerin, kaunein/komein, fiksuin, huomaavaisin, hyväntahtoisin, parhaimmasta suvusta jne. Ei paljon nappaa, koska olisi naiivia luulla, että sellaista itse täydellisyyttä olisi olemassakaan. Silti mä olen naiivi ja ylpeä siitä. Vaikka niskaan on kaadettu saavillinen sontaa (koska itse valitsin jonkin tavan elää ja olla) aina silloin tällöin, mä haluan luottaa ihmisten pyrkimykseen hyvään ja käyttäytyä itse välittömän luottavaisesti ja vilpittömästi. Eihän se nyt voi koko maailman vika olla, jos yksi kohteli kaltoin.

Mitä ihmisetkin ajattelee

Ihmisten ongelma on myös se, että mietitään ihan liikaa sitä, mitä muut ajattelee. Pahinta olisi, jos muut pitäisivät jotenkin vajaana ja naiivina. Jos vahingossa luottaisi toisiin ihmisiin, niin olisihan se nyt naiivia. Maailma on opettanut, että vain itseensä kannattaa luottaa. Toisia pitää epäillä ja arvostella suureen ääneen, ettei kukaan vaan luule, että olen naiivi.

Michelle Kane

Mä halusin niinku sanoa, että

Don' be stupid

N niin kuin nauru

Hyvänen aika sentään! Helsingin metrossa on ollut nauravia naisia. (Katso video, IS) Nauru alkoi keskiviikkona heti Helsingin rautatientorin pysäkin jälkeen noin kello 17:30 ja jo Kaisaniemen kohdalla tämä vaarallisesti tarttuva tauti oli tarttunut muutamaan kanssamatkustajaan. Hakaniemessä ilonpito oli jo ylimmillään. Kerta kaikkiaan täysin sopimatonta!

Mutta tietenkin se oli sovittu juttu. Naurujoogaajien tapa levittää ilosanomaa. Ihan kuten Saksassakin marraskuussa. Ei auta. Naurattaa jopa kotisohvalla, kun alkaa kuunnella naurua. Ja naapurit hakkaa kepillä kattoa, kun eivät kestä moista naurun remakkaa kuunnella. Ihme porukkaa!

Nauraminen kannattaa aina.

Hyvää yötä. Huomenna on pitkän päivän aamu.