torstai 19. tammikuuta 2012

V niin kuin vartti

Kyllä ihmisen täytyy olla jotenkin väärin ohjelmoitu.

Niska limassa se painaa töitä vuosikausia helpolla 8-10 tuntia päivässä. Sitten koittaa päivä, jolloin luentoja on ripoteltu pitkin päivää siten, että ensimmäinen alkaa varttia vaille yksitoista aamupäivällä ja viimeinen päättyy varttia vaille yhdeksän illalla. Teoriassa 10 tuntia, mutta väliin mahtuu kuitenkin vielä lounas ja täsmälleen tunnin pituinen hyppytunti. Käytännössä siis luentoja pitää kuunnella 8 tuntia. Vaan sehän se tuntuu ihan mahdottomalta ajatukselta.



Kysymys ei ole palkasta, koska aikuisopintotuen ja muiden valtion tarjoamien tukien muodossa mun tilille tupsahtaa aika lailla sama määrä rahaa kuin töissä ollessakin. Ei niinku mennyt se niska limassa töiden tekeminen tässä kohtaa hukkaan. Enemmänkin on ristiriitaista, että kun luentoja on tällä hetkellä kolmena päivänä viikossa, niin nekin tuntuu vaan häiritsevän mun arkea - paitsi ne kivat!

Kyllä mä käytän aikani opiskeluun. Mä en vaan malttaisi nostaa takamusta sohvalta ja lähteä tonne ulos talven keskelle. Hiukan lisää valoa ja lämpöä, niin tilanne voisi olla aivan toinen. Enkö mä vaan voisi käpertyä takaisin tonne peiton alle ja odottaa parempia aikoja. Lupaan sillä aikaa tehdä ne yhden käden sormilla laskettavat raportit, lukea talousuutisia sekä englanniksi, ruotsiksi että suomeksi ja kevät auringon loistaessa on ihan varmasti myös mun harjoitusnettisivutkin koodattu valmiiksi.

Koska mun mielenterveydelle on hyväksi nähdä myös muita ihmisiä kuin kaksi teiniä ja olen käyttänyt varttini hyvin kirjoittamalla ulos "ahdistukseni" tulevasta päivästä, voin hyvin mielin singahtaa suihkuun ja vetää sotamaalaukset kuntoon.

Voikaa hyvin!

6 kommenttia:

  1. Kiva teema tässä sun blogissa, pikku viisauksia joka päivä :D

    T. Yassu & Viola
    Me olemme kaksi real life-koekaniinia, jotka ovat valmiita kokeilemaan kaikkea minkä sanotaan olevan hyväksi keholle ja mielelle : )
    http://oikeanelamankoekaniinit.blogspot.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Vaikka en mä niistä viisauksista niin tiedä... :D

      Mä en päässy lukemaan teidän tosi elämän kokeiluista. :(

      Poista
  2. Tsemppiä! Työ ja opiskelu vaan voi olla niin eriluontoista, työ "helppoa" rutiinia, mutta opiskelu laittaakin sitten aivot tosi työhön. Pitää sisäistää uutta tietoa valtavat määrät. Toinen on sitten ajankäyttö, mikä täytyy vielä "handlata". Pitäisi saada jo annetut tehtävät suoritettua ja lisäksi mennä niille "arkea häiritseville" luennoille, oppimaan lisää uutta, ja saamaa lisää tehtäviä. Mutta kyllä se palkitaan ja sä selviät siitä! :)
    Välillä täytyy muistaa vaan itseäkin, ottaa omaa aikaa, joka ei ole opiskelua aamusta iltaan. Tämä on se vaihe, kun sä teet sijoituksia tulevalle työelämälle, eikä aiempi työ pelkästään kokemuksenakaan ole mennyt hukkaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kai se noinkin. Kyllä niitä aivoja tosin joutuu kampaajakin - yllättävää kyllä - käyttämään yllättävän paljon monenlaisissakin asioissa. Mutta joo, kyllä niistäkin syntyy pidemmän päälle rutiineja. Ei ihan joka kerta tarvi miettiä kaikkea alusta.

      Arkea häiritsevät luennot on syvältä. Ahot (aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustaminen)-tehtäviä tai niiden määrää katsellessa, päädyin siihen, että haluan sittenkin häiritä mun arkea niillä luennoilla. Pääsen paljon helpommalla siten, koska läsnäoloprosentin on kuitenkin oltava vain 75.

      Poista
  3. Katos keppanaa, mä pääsin kommentoimaan :D

    Mutta ei oo helppoja noi opiskelujutut. Kun ite suoritin työn ohella yhtä lisäopintohommaa, oli tosi vaikea saada päähänsä sitä moodia että "opiskele nyt että osaat", kun jotenkin edelleen sisäinen teinini käänsi sen muotoon "lue ulkoa nyt, että pärjäät tentissä ja sen jälkeen onkin ihan sama muistatko jotain vai et"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee! Blogger on ymmärtänyt jotain oleellista. Mun blogissa ei yleisesti ole tapana estää ketään kommentoimasta.

      Mun sisäinen teini huutaa takaisin vuosien takaista opiskelua, jossa asiat vielä tentittiin. Nyt me väännetään raporttia raportin perään, joiden lähteinä pitää olla aina vähintään 6 eri teosta tai tutkimusta. Niiden lisäksi on projekteja projektien perään, joissa tehdään ihan oikeita töitä ihan oikeille yrityksille tai järjestetään joitain tapahtumia. Joten oppimisen välttämisestä on tehty lähes mahdotonta!

      Ehkä kuitenkin ihan hyvä näin, vaikka teettää paljon enemmän hommaa, kun ei millään ehdi lukea niitä teoksia viimeisenä yönä ennen tenttiä. Pitäiskö tässä nyt itkeä vai nauraa?

      Poista

Jotain sanottavaa asiasta tai asian vierestä? Sano se nyt tai myöhemmin, mutta älä vaikene iäksi.

Kaikki kommentit päätyvät ensin sähköpostiini hyväksyttäviksi. Valtaosa kommenteista myös hyväksytään, koska tykkään kommentaattoreistani - sekä vakituisemmista että satunnaisista. :)

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...